Käyttäjän husse kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 186)
  • husse

    A-Studion keskustelussa mainittu metsäkeskustelun fraasibingosta harvennusrästit ja taimikoiden hoitorästit.

    Itsekin olen ollut tarjoamassa valmiiksi suunniteltuja leimikoita ja taimikonhoidon työkohteita, mutta noin 75% metsänomistajista jättää kaupat tekemättä.

    Itse en siis ainakaan pitkältä metsäammattilaisen uralta tiedä, mitä ovat ”rästit”.

    husse

    Suomessahan on enemmän metsää kuin ikinä ja metsä kasvaa enemmän kuin ikinä. Näin ainakin MTK/teollisuus hokee toisaalla ja sitten toisaalle kertoo metsien suojelun vaarantavan teollisuuden puunsaannin ja työpaikkoja menee.

    Erikoista siis miksi metsäteollisuus MTK vastustaa lisäsuojelua. Eikai se ole paha jos puolet suojellaan, onhan sitä metsää enemmän kuin ikinä ja kasvaahan se kun hakataan. Onhan sitä puuta metsät täynnä, oikeastaan voisi laittaa vielä enemmän suojeluun kun puuta on niin paljon, ainakin jos uskominen on MTK:ta ja miksemme uskoisi

    Kuulostaa venäläistyyliseltä viestintätavalta ja totuuden kertomiselta

    Kun esimerkkinä Venäjälläkin kerrotaan, että sodassa menee hyvin ja kuolleita on vain pari tuhatta. Mutta samaan aikaan tekivät liikekannallepanon ja muu toiminta viestii ettei mene hyvin.

    Onko totuus siis jotakin muuta kuin toistellaan virallisena totuutena?

    husse

    Koska kuitupuun ostajia on kolme, heidän etunsa on, että metsänomistajia (alkutuottajia) on mahdollisimman paljon ja mahdollisimman moninainen porukka.

    Näin varmistetaan puuvirta tehtaille ja mahdollisimman halvalla. Jos alkutuottajat olisivat yhtenäisempi porukka, voisi puunostaja joutua nostamaan puunhintaa jotta saisi kriittisen määrän puuta tehtaille.

    Tätäkin foorumia miettii, niin ei tältä palstalta saisi yhtenäistä porukkaa keräämään puuta yhteismyyntiin. Tai olemaan myymättä kun hinta ei ole kohdillaan. Joku vaatisi ALV:ien pyörittelyä, joku käteiskauppaa, jollekin pitäisi tehdä puunajo traktorilla, joku juoksentelisi valittamassa katkonnasta. Olisi melkoisen raskassoutuinen homma

    husse

    Eikai lämpölaitos ole miljardiluokan laitos? Eikä sahat myöskään. Tukit sahoille ja muu puu energiapuuksi

    Metsänomistajana en ole olemassa sellufirmoja varten. Minun puuni kasvaa sahoille tukeiksi ja siitä vientiin/kotimaan markkinoille, sekä harvennuspuu lämpölaitoksille energiapuuksi

    husse

    metsänkasvattaja: ”jos  tuhannesta motista  maksaa  15-20000  e + alv korjuusta  niin ainakaan mo ei jäisi mitään”

    Tuhannesta motista saa pelkkänä kuituna/energiapuuna 35 000 -40 000€ tienvarteen. Jäähän tuossa metsänomistajana ainakin itseäni miellyttvä summa/motille

     

    A.Jalkanen: ”Kertokaa vielä mikä etu vaihtoehdoissa 1-2 saataisiin verrattuna vaihtoehtoon 3: mhy olisi tuo ”korjuuyrittäjä”, ts. hoitaa korjuupalvelua. Siinä metsänomistajan ei tarvitse itse touhuta joten se on helpompi etämetsänomistajille. Joissain tapauksissa mhy ilmeisesti myös ostaa puuta omaan lukuunsa mutta silloin ollaan lähellä mallia 2.”

    Tuollainen välikäden korjuupalvelu on rahaa syövä tekijä puukaupan välissä. Toki sen lisäarvo ketjussa on juurikin se, että korjuuyrittäjä saa työkohteet valmiina käteen ja parhaassa tapauksessa koko kausi katkeamattomana työtä. Metsänomistajalle lisäarvo, että puille on ostaja ja homma toimii avaimet käteen. Jos siis ei itse kykene yhtä puhelua soittamaan puuta ostavalle ostomiehelle, että ostatko tien varresta puuta?

    MHY:n tai muun toimijan tarjoamassa korjuupalvelussa katetta otetaan metsänomistajan kukkarosta sekä urakoitsijoiden pussista. Eli korjuusta,  kuljetuksesta ja puunhinnasta menee siivu palvelua tarjoavalle. Jos asiat voisi tehdä toisin, eli metsänomistaja, korjuuyrittäjä ja kuljetusyrittäjä kolmestaan hoitaisivat puut metsästä tuotantolaitokselle. Näin korjuuyrittäjä saisi sen euron lisää hakkuutaksaan motille, mo euron puunhintaan ja kuljetusyrittäjä omaan taksaan

    husse

    Lattialaudan hinta on kaksinkertaistunut muutamassa vuodessa, saisi kyllä puunhinta laskea! Ihan järjettömissä hinnoissa on puutavara nyt. Eihän tavallisella palkansaajalla ole varoja sellaisiin!

    husse

    Puun riittävyys on oikea ongelma. Ei käy kauppa noin isosti. Autolla ajellessa ei saa oikeaa käsitystä. Nykyisestkin ostomäärät on vaikea saavuttaa, todella nihkeää puukauppa Kainuussa tällä hetkellä.

    Yleisesti Suomen tasolla mielenkiintoinen strategia metsäyhtiöllä. Luin Metsälehti Makasiinista, että katkenneen Venäjän puuntuonnin vuoksi mm. Stora Enso lisää puunhankintaa palkkaamalla lisää ostomiehiä.

    Entä jos puunhintaa nostettaisiin? Ei tarviisi palkata lisää väkeä. Strategia on siis soitella ja kontaktoida metsänomistajia myymään puunsa halvalla.

     

    husse

    Ei ostomiehellä ole aikaa juoksennella metsässä monessa eri vaiheessa. Jos metsänomistaja odottaa, että ensin yhteinen metsäkäynti, sitten korjuun valvonta, välitarkastus ja lopputarkastus. Ja jos kyseessä ensiharvennus tai harvennus 500 mottia, ei kaupan kannatus ole niin suuri. Tuollainen pitää hoidella parilla työtunnilla.

    Pitää olla suuri 2000+ motin leimikko, että työtunteja ja ajokilometrejä laitetaan siellä juoksenteluun

    husse

    Kainuussa ei energiapuu ainakaan vielä kannata metsänomistajaa.

    Tievarresta maksetaan noin 24€/kuutio. Korjuu maksaa noin 20€ tai lähes saman

    Pystykauppana energiapuusta jää käteen yksi (1) euro kuutiolle tai jos hyvin sattuu, niin korkeintaan 5€/kuutio. Joista toki pitää vielä maksaa puunmyyntitulosta verot.

    Kuitupuusta saa sentään sen 15€ ensiharvennuksellakin

    husse

    Ei se ainakaan itsellä ole ollut pitkää odotusaikaa puun kasvatuksessa

    Olen ollut metsänomistaja alle kymmenen vuotta ja hakannut joka vuosi itse ja leimikoita hakkuuttanut kolmesti. Investoinnista puun myyntiin ei montaa vuotta ole mennyt.

    Lisäksi metsätilojen keskimääräinen omistamisaika on lyhyt, joten olen eri mieltä tuosta pitkästä odotusajasta

     

     

     

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 186)