Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Rajanaapurin selvittäminen on helppoa ja ilmaista. MML:n paikkatietoikkunasta kiinteistötunnus ja sitten soittamaan. MML:stä saa soittamalla pyytää ilmaiseksi puhelimitse (p.029 530 1110) enintään kymmenen kiinteistön omistajatiedot yhden vuoden aikana.
Tuollainen tukkikoivikko hakattiin jokunen kymmenisen vuotta sitten, jossa alla epätasainen kuusikko vajaasta 10 metristä pariin metriin. Aukkoisuus auttoi koivujen korjuuta ilman, että kuuset kärsivät. Kuuset hyvässä kasvussa. Aukkoihin ei ole tullut taimiainesta, vaikka pohja rehevää vanhaa metsälaidunta ja kesähakkuu, joten taimettumispintaa olisi pitänyt olla. Aliskuuset olivat syntyneet sinne vähitellen pääasiassa tämän vuosituhannen puolella. Hyvä metsä siitä tulee. Harvennus pitäisi tehdä ihan lähivuosina.
Kasvukuntoisia puita eli puita, jossa pituuskasvua useammalta vuodelta min. 15-20 cm, sopivalla kasvupaikalla voi kasvattaa, mikäli tarpeeksi tiheyttä. Kuten tuolla edellä todistellaan, niin tulee myös varautua siihen, että paikka menee kuitenkin aukoksi, mikäli kuuset eivät lähde hyvään kasvuun ja muodostu riittävää kasvatettavaa puustoa. Kysehän ei ole jatkuvasta kasvatuksesta vaan jaksollisesta kasvatuksesta, jossa aliskasvos hyödynnetään uudistamisessa. Semantiikkaa sinällään – kukin katsoo kantiltaan.
Päivän uutinenhan pitäisi olla ”SAKSAN HIILINIELUT ROMAHTANEET” Samaan aikaan, kun Suomen metsät on kasvaneet 200 milj.m3 Saksan metsät ovat sitoneet 0 kiloa uutta hiiltä, koska metsiä (vanhoja kuusikoita) kuolee enemmän kuin 3,7 miljardia kuutiota pystyy kasvattamaan, vaikka keskikasvu (kasvavassa metsässä) on lähes tupla Suomen metsiin ja puustopääoma 1,5 kertainen. Niin että missä se metsänhoito onkaan epäonnistunut???
Mikä lienee kuusettumisen vaikutus kanalintukantoihin? Jos oikein muistelee, niin kuusikoista ei ole saanut kuin jonkun pyyn joskus, mutta nekin vähintään sekapuustoisesta osasta. Tai milloin olette tavanneet metson tai teeren kuusikossa, jossa vain kuusia?
Olen joskus tuuminut, että joku voisi tehdä sellaisen klipin, jossa näytetään, mihin kaikkeen puuta käytetään. Kaveri istumaan aamukahvipöytään. Ensin häviää hesari kädestä; sitten sokerit leviävät pöydälle, kun pussi häviää; sitten tuoli alta; sitten pöytä häviää; sitten katto, seinät ja lattia häviää; lopulta kaveri istuu ulkona kahvikuppi kädessä ja siitä sitten alkavat viskoosia sisältävät vaatteet kuoriutumaan pois…
Hesaria lukiessa tulee käsitys, että museointi on ihmiskunnan kohtalonkysymys. Metsät (luonto) pitäisi museoida ja museoiden sulkemisesta ja rahoitusleikkauksista raportoidaan monta päivää aukeaman jutuilla??? Rahat pois tuottavasta toiminnasta tai alkutuotannosta (Ruokavirasto irtisanoo kymmeniä, Metsäkeskus irtisanoi kymmeniä) on pikku-uutinen jossain marginaalissa.
Brynje on itse asiassa Norjalainen, mutta siellä on hyvä valikoima erilaisia alusvaatteita. Nykyisin on niin hyviä alusvaatteita tarjolla, että todellakin vain kerrastoa vaihtamalla saa hyvän vaatetuksen samoilla päällivaatteilla.
”Olennaisin virhe mikä tuli tehtyä on ehkä siinä kohtaa että metsänielut tulivat yliarvioiduiksi laskettaessa nykyisen EU-tavoitekauden vertailutasoa. ” no siinäpä Taalaksen kritiikin kohde onkin – sen lisäksi uskottiin, että metsänielut kuittaa koko laskun, eli tavoite laskettiin sen varaan, eli se ei ole tasapainoinen muiden sektoreiden kanssa.
Taalas on oikeassa ja haukkuu oikeaa puuta. Naivisti Suomen päättäjät ajattelivat, että maankäyttösektori (metsät) nielevät kaiken paskan, mitä ilmaan päästetään, joten muualla voidaan jatkaa vanhaan malliin. Eli ilmastotavoitteen taakka laskettiin maankäyttösektorin (meidän metsänomistajien) niskaan. Siitä kumpuaa nämä pelottelut ”veronmaksajille lankeaa kaamea lasku <kun metsänomistajat tyrii>”. Eli ei ole ymmärretty, että oikea vihreä siirtymä edellyttää uusiutuvien luonnonvarojen tehokasta käyttö. Kun päälle tuli vielä venäjän puun loppuminen, niin yhtälö on mahdoton ilman radikaaleja toimia päästöpuolella.