Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Ennenhän, kun veroilmoituksia lähetettiin postilla, riitti, että se on lähetetty (postileima) määräpäivään mennessä. Miten lie nykyään?
Jollei valtuutukset valmiina, niin ei onnistune tähän hätään. DVV:lle pitää lähettää fyysisesti allekirjoitetut valtakirjat henkilötodistuksineen. Voi toki lähettää sähköpostilla (salattu), mutta silti ne on oltava fyysisesti allekirjoitetut. Käsittelykin sitten kestää oman aikansa…
Jo yleinen elämäkokemus (kenellä on) osoittaa, että äkkinäiset liikkeet suuntaan tai toiseen jonkin toiveajattelun perässä (vihreä siirtymä tms.) ovat yleensä enemmän haitaksi kuin hyödyksi. Sama koskee myös turvamaiden käsittelyä ja metsätalouden alasajoa pohjoismaista hiilinielujen vuoksi.
Metsävähennyksen kannalta ratkaisevaa on, että perinnönjakosopimus on tehty, eli perinnönjako on loppuunsaatettu. Toki sitten tulee myös maksettavaksi varainsiirtovero, mutta metsävähennyksen arvo on merkittävästi suurempi.
ALV:ssä on veromenettelyt kohdallaan – on juuri noin helppoa ja palautusrahat on tilillä muutamassa päivässä. Tuli lopullisesti kuntoon, kun alvit voi tilittää verottajan palvelussa eikä tarvitse metsästää oikeita tilinumeroita ja viitenumeroita.
Tästä oli juuri MT:ssä juttua. Ei ilmoitella, ettei tieto vaikuta metsänkäsittelyyn, jolloin tulokset alkavat valtakunnan tasolla vinoutua. Eli kuten tuolla alkuun oli – oli mitä oli, ne voi jättää huomiotta tai repiä alas, jollei tekijä ole vaivautunut maanomistajaa valistamaan.
Kuinka paljon se tolppa raivaa vuodessa? Tuhansien eurojen ero tarkoittaa jo 2000 eurolla yli 100 hehtaarin raivausmäärää vuodessa. Joka työpäivä n. 0,5 hehtaaria, eikä vielä puhuta kuin kahdesta tuhannesta eurosta – ei tuhansia. Tähän pääsee pienellä laskuharjoituksella, kun tunnin työaikatappioon pitää kaataa 3600 puuta, ja nyt ei puhuta niitettävistä risuista (alle parin sentin). Jokainen voi toki laskea oman tappionsa.
Onko jossain tai joku kellottanut, kuinka paljon raivausajasta menee puun kaatoon ja kuinka paljon muuhun? Ainakin minun aivan kuviteltuna ilman mittauksia Etelä-Suomen olosuhteissa pääasiassa aika menee muuhun – puulta toiselle könyämiseen, puiden valintaan, kulkemisiin tankille ja takaisin karheikon yli. Tietenkin eroa on taimikon kehitysvaiheella. Mutta onko jollain itse tutkittua tai tutkittua tietoa? Onko suurta eroa, kaatuuko puu 2 vai 3 sekunnissa?
Hiilinielun ja varaston, eli nielun ja varaston käsitteiden epämääräinen kansatajun (yleiskielisen merkityksen) vastainen käyttö on häirinnyt keskustelua koko ajan. Virallisena määritelmänä hiilinielu taitaa olla kumulatiivinen hiilen sitoutuminen eli käytännössä lähinnä hiilivarasto. Kotiahon ja muiden seikkailu näissä käsitteissä on tarkoituksellista, koska oikein puhuvat metsiin varastoituneesta hiilestä ja kansa luulee, että metsät ovat lakanneet kasvamasta.
200mm puolensa – antaa paremman väännön, kun voimaa kehällä enemmän. Tottakait osaava teroittaa loppuun asti – jollei osaa sitten pitää käydä ”kaupassa teroittamassa”