Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Tolopainen voisi etsiä kunnollista tietoa. Euroopan ilmailualan ympäristöraportti vuodelta 2025 EASA_EAER_2025_Book_v5.pdf
Sieltä löytyy mm. tällaiset luvut:
Average fuel consumption litres fuel per 100
passenger kilometre: vuonna 2023 3,3 litraa/matkustaja/100km; ennustetaan laskevan 2,9 litraan vuonna 2030 ja ollut 3,5l vuonna 2019, eli ilmeisesti koneet olleet koronavuonna vajaita ja tulevaisuudessa uskotaan energiatehokkuuden paranevan.Lähde on siis ilmailualan itsensä, mutta ei jonkin konevalmistajan!
Minun ei tarvitse laskea mitään kun käyttää julkisesti saatavilla olevaa valmista tietoa. Lentoliikenteen päästöt riippuu rajusti lentomatkan pituudesta – syinä sekä nousun ja laskun korkeammat kulutukset sekä lentokorkeus, joka on mannerten välisillä lennoilla korkeampi (ilmanvastus pienempi). Sitten on satunnaisia muuttujia kuten ilmavirtauksen suunta (myötätuuli?). Vaihtelu on siis tyypillisesti pitkillä lennoilla 100-200 (mannerten väliset) ja lyhyillä (maan sisäiset) 200-300. Iso osa lennoista asettuu johonkin tähän väliin – 1500-4000km/150-250.
Luvut siis/matkustaja/km
Gla, en ymmärrä kommenttiasi. Kerroin, että päästö/km riippuu matkan pituudesta, eli laskee mitä pidempi matka. Pääosa matkoista ovat lyhyitä reittilentoja kunkin mantereen sisällä. Siksi päästöt/matkustaja/km ovat varsin korkeita ja lentoliikenne tuottaa kokonaispäästöistä globaalisti 2-2,5% ja EUn sisällä jopa 3%.
Eli pienemmillä päästöillä käy Euroopassa omalla autolla yksi henkilö kuin istumalla lentokoneen kyytiin. Tästähän oli kait puhe?
Ei taida Tolopaisen tiedot olla ajantasalla. Lentomatkustamisen päästöt matkustajaa kohden on 100-300 g CO2/km riippuen lentomatkan pituudesta – yleensä yli 200 g (<1500km lennot).
Auton päästöt on 120-180 g CO2/km ja hybridillä noin puolet. Siis vaikka kaikissa autoissa olisi vain yksi matkustaja päästöt ovat hiukan alhaisemmat – näinhän ei tietenkään ole, eli autoilu on selvästi ympäristöystävällisempää/matkustaja.
Olen aina ihmetellyt uskoa painettuun sanaan lehdissä ja kirjoissa. Ihan kuin toimittajat ja kirjailijat olisivat jotain yli-ihmisiä, joilla on jotain sellaista tietoa, mitä tavallinen tallaaja ei voi saada. Ihminen ei ole mitään, jollei ammenna painetusta sanasta (kirjoista ja lehdistä) tätä ylimaallista sivistystä ja viisautta. Varmaan perua raamattu-uskosta…”kirjoitettu on…”
Sähkön kulutus Suomessa karkaa pian ihan käsistä. Nyt on vireillä lainsäädäntö, jossa kaikissa uusissa asunnoissa pitäisi olla sähköinen viilennys. Se niistä ilmastotalkoista…Ai niin, sähköhän on päästötöntä ja sitä on rajatta, kunhan saadaan turhat metsät kaadettua tuuli- ja aurinkovoimaloiden tieltä.
Tekoälyn (kielimalliset hakutyökalut) käytössä on ihan sama kuin nettihaussa yleensäkin – tulee olla riittävä OMA asiantuntemus tulosten arviointiin. Ei chatgpt ja copilot eroa hakutyökaluna googlesta muuten kuin voit hakea selväkielisillä hauilla ja tekoäly vastaa loogisella sisällöllä ilman, että tarvitsee linkkejä kaivella. Samoin samat välineet tuottavat vain opetusmateriaaliin perustuvaa loogisesti korrektia sisältöä, jos pyydät niitä tekemään esim. sopimuspohjan – malli ei takaa, että sisältö on oikein, vaan se on mitä netistä (copilot) tai opetusmateriaalista (chatgpt) löytyy.
Kyllä on Nato-kumppaneilla naurussaan pitelemistä, kun The NYT uutisoi meidän hanhenkakkaongelman Helsingissä. Eihän niillä raukoilla riitä aseistusta edes hanhia vastaan puolustautumiseen.
Pienimmän riesan tie on ajallaan, kun asia käsillä on, hoitaa se kunnolla, niin pysyvät ovet auki eteenpäin. Pätee myös koulutukseen – helpoimmalla pääsee kun tekee läksyt, lukee kokeisiin ja saa ansionsa mukaiset arvosanat. Voi olla mahdollista jopa valita, mihin pyrkii ja pääsee. Nyt koulujaan (yläaste, lukio) aloittelevat eivät voi tietää, mitkä on systeemit 3-6 vuoden päästä. Tuolla periaattein meni koulut ihan hyvin ja menin sinne minne halusin jatko-opiskelemaan ilman riman väpäjämistä.
Mitenkä raatilaisilla sujuu 200 metriä kelluntaa? Vai meneekö peräti kuten sotaveteraani vastasi kysymykseen jaksaako kilometrin kävellä ”Ainahan sitä päivän jaksaa kävellä” eli niin kauan kuin huvittaa. Taitaa raati olla sukupolvea, joka osaa uida. Itse olen kesät kasvanut järvessä liottamalla. Kumma ettei ketään hukkunut vaikka iso pentulauma alle kouluikäisistä teini-ikäisiin keskenään rannalla päivästä toiseen. Kaikki ymmärsi rajansa ja isommat vahti. Nyt vaaditaan kunnan valvontaa uimarannoille.