Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
En ole koskaan kovin tieteellisesti asiaa miettinyt, kun pienikin vääntely leikkaavaa terää ulospäin silloin tällöin parantaa olennaisesti käyttökokemusta. Mutta teoreettisesti arto varmaan oikeilla jäljillä – harituksen tarkoitus sama kuin pokasahassa eli sahaava reuna tekee sahanterää leveämmän raon, jotta terää seuraava levyosa pääsee liikkumaan vapaasti.
Tämä on mielenkiintoinen kohta Ylen kertauksesta metsäkeskusteluun, jota Kotiaho on kommentoinut.
”Kun metsää hakataan ja pannaan jalostettu taimi kasvamaan, kasvaa taimi parikymmentä prosenttia nopeammin. Hiilensidonnan alkaminen ei vie pariakymmentä vuotta. Se tapahtuu paljon nopeammin.
– Jälkimmäinen väittämistä ei pidä paikkaansa tai on tahallisesti harhaanjohtava. Ruotsalaisen tutkimusjulkaisun mukaan avohakkuuta seuraa tosiasiassa hiilipäästö. Kasvaessaan kasvillisuus alkaa sitoa hiiltä, mutta vasta parinkymmenen vuoden kuluttua avohakkuusta saavutetaan hetki, jolloin sidonta on kumonnut hakkuun aiheuttaman päästön ja hakkuuala alkaa jälleen toimia hiilinieluna.”
Siis mitä lasketaan ”hakkuun aiheuttamiin päästöihin”? Mihin häviää laskelmassa hakkuussa talteen otettu hiili, joka jatkaa tuotteissa sitoutuneena osin pitkäaikaisiin tuotteisiin?
Onko tässä sama asetelma kuin metsätalouden kannattavuuden laskelmissa:
– Lasketaanko uudistamiskulut seuraavalle sukupolvelle vai vähennyksenä hakkuutulosta, kun laki edellyttää hakkuun jälkeen uudistamisen?
– Lasketaanko aukon hiilitase pelkästään hakkuun jälkeisen tilan perusteella vai jatkumona yli puusukupolvien, jolloin pitäisi ottaa huomioon korjatun puuston hiilivarasto?
Hiilenkierron näkökulmasta ei ole perusteltua katsoa jokaista puusukupolvea omana erillisenä yksikkönään, koska hiilenkierto on jatkuvaa ja oikeasti ollaan kiinnostuneita hiilitaseesta eikä tiettyjen hakkuun jälkeisten kasvien ja maaperän hiilensidonnasta.
Riitely kannattaa aina, mutta harvoin riidan osapuolille.
Minulla naapurina Espoon kaupungin entinen mittamies. Espoossa puut korvattiin puistopuiden hinnalla, jolloin yksittäisen puun arvo oli satoja euroja.
Maanmittauslaitoksella on tähän suositukset Koristekasvillisuuden korvaussuositukset | Arviointi- ja korvaustiedot
Laulamisessa ja kielillä puhumisessa on vähän samaa. Molemmissa kynnys on liian korkealla ja pääsääntöisesti kieliä puhuvat ja laulua osaavat sanovat taitamattomimmille, että ”ei se mitään, pääasia, että yrittää – kaikki osaa”. ..tyylillään… Jotkut vain osaavat paremmin ja sitä on mukavampi kuunnella. Joskus isäni totesi jostain laulajasta ”Aika hyvin puhuu, mutta tuo musiikki häiritsee”
Eihän siinä aasi jutussa tapahtunut muuta kuin aasit kremlissä pähkäili , että rintamalle pitäisi saada joitain itsensä kaltaisia sankareita, jotta sodan kulku muuttuisi.
En tiedä mihin Rane2 viittaa, mutta Suomesta ei pikaisella etsinnällä löytynyt tilastoja itsemurhista ammattiryhmittäin. Uutisointien perusteella ”arvelin”. Sen sijaan jenkeistä löytyy tilastotietoa Näissä ammateissa olevat ovat suurimmassa itsemurhan vaarassa | Verkkouutiset
Rane2:n linkkaama uutinen ylikuolleisuudesta pitää sisällään kaikki kuolinsyyt.
Valoisampiin uutisiin. Nyt metsäteollisuuden konsultti on lukenut minun kirjoituksia tänne – puun hinta nousee, erityisesti rakennuspuu eli tukki. Tietysti teollisuus itse povaa huonoja aikoja, että hätäisimmät myy nyt varastoon.
Taitaa itsemurhatilastoja johtaa maanviljelijät ja tavat ovat moninaisemmat. Tuhopoltto taitaa olla yleisimmästä päästä.