Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Jaa, noin 600 000 suomalaista joidenkin tietojen mukaan omistaa metsää. Mikähän on todennäköisyys, ettei kenelläkään näistä n. 10% suomalaisia ei olisi jotain muitakin aktiviteetteja vireillä kuin vain metsänhoito? De minimis tukia myöntävät mm. ELY-keskukset (yritystukia), Business Finland (innovaatiotukia), Kuntien ja maakuntien kehittämisavustukset, Finveran takaukset ja lainat, joissa tukea.
Taitaa tutkimukset sittenkin tukea väitettäni.
- Arviolta 10–30 % tieliikenneonnettomuuksista liittyy tarkkaamattomuuteen, johon kännykän käyttö on yksi keskeinen syy.
- Suomessa kuolee vuosittain noin 3 henkilöä kännykän käytön aiheuttamissa liikenneonnettomuuksissa.
- Peräänajoriski on jopa 8-kertainen, jos kuljettaja käyttää kännykkää ajon aikana.
- Noin 40 % suomalaisista kertoo lukeneensa viestejä tai selanneensa somea ajon aikana, ja yli 44 % puhuu puhelimeen ilman handsfreetä.
Nämä kaikki liittyvät siihen, ettei liikenne vaadi kaikkea huomiota, niin on aikaa puuhata kännykän kanssa. Se lisäksi on havaintoja kaikenlaisesta muustakin puuhaamisesta ratin takana. Itsekin olen nähnyt jonkun pukumiehen liikennevaloissa näpyttelevän jotain läppärilleen.
Hmmm…taitaa osoittaa ollikollin tiedon tasoa. De minimis -tukea voidaan myöntää esimerkiksi:
- Yrityksen kehittämiseen: kuten digitalisaatioon, kansainvälistymiseen, tuotekehitykseen tai liiketoimintamallien uudistamiseen.
- Koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen: esim. yrityskohtaiset koulutukset tai asiantuntijapalvelut.
- Neuvontapalveluihin: kuten liiketoiminnan suunnittelu, markkinointi, taloushallinto tai vastuullisuus.
- Investointeihin: pienimuotoiset kone- ja laitehankinnat, ohjelmistot tai muut tuotantokyvyn parantamiseen liittyvät investoinnit.
- Energia- ja ympäristötoimiin: kuten energiatehokkuuden parantaminen tai ympäristövaikutusten vähentäminen.
- Innovaatioihin ja pilotointeihin: esim. uusien tuotteiden tai palveluiden kokeilut.
Tietääkseni Metsäkeskus ei näitä kaikkia käsittele. De minimis tuethan lasketaan kaikista käyttökohteista yhteen ja yhteenlaskettuna ei saa ylittää tuota 300 000€.
Yhdeksi syyksi ”huolimattomuusonnettomuuksiin” on jo aikaa sitten aprikoitu liian hyviä autoja. Kun auton ajo on helppoa, tiet hyviä, nämä adhd-kuskit kyllästyy ajamiseen ja alkavat lukemaan kirjaa tms. Eihän siitä hyvä seuraa… Huonommat autot ja huonot tiet, niin pysyttäisiin hereillä. Tätähän on joskus väsyneenä pitänyt käyttää, että valitsee huonomman reitin, niin pitää keskittyä ajamiseen, niin ei nukahda. Nykyisin otan kyllä torkut, jos tuntuu väsyttävän.
”Maankäyttösektorikin olisi ehkä hyvä saada jonkinlaisen päästökaupan piiriin nielujen vahvistamiseksi, Kaitila pohtii.” Jos vanhat merkit paikkansa pitävät, niin tällä tarkoitetaan sitä, että hakkaajan tulisi maksaa päästöistä (so. hiilinielun pienenemisestä) elikkä lämmitellään taas sitä hiilimaksua perustuotannolle, vaikka päästöt syntyy siellä vessan pytyllä.
Miksi johto omii oikeuden muutoksiin? Jotta se ei vaaranna omaa asemaa. Jos johto osaa tietyn asian, niin muutoshan on vain laatikoiden uudelleen järjestelyä ja mitään varsinaista muutosta ei synny. Jo 90-luvun alussa ruotsalaisen sahan puunostaja ei ollut kiinnostunut tukkien järeydestä tai kuutioista vaan hän maksimoi lopputuotteen katetta jo metsässä. Arvaatte varmaan ettei ollut metsäalan koulutuksella…
Toinen asia sitten on, että minkälaisia muutoksia on mahdollista tehdä? Jotain on kyllä yritetty biotuotteineen ja energiapisneksineen. Kuitenkin taitaa se perustuotanto olla kaikkein haluttavinta ja kannattavinta – osin siksi, että se osataan hyvin pitkän perinteen vuoksi.
Tämä kommentti kuuluisi varmaan ennemmin sinne yleiskeskusteluun.
Pellon järvialueilla on lämpösummat kovia ja kasvu sen mukaista. Aivan Pellon pohjoisosistakin hakattiin 90-luvun alussa männikkö, jossa oli yli 300 m2/ha
Niin päivitetäänpä kaikkien tietoon sellainen fakta, että eri toimijoiden metsävaratiedot perustuvat samaan tietoon kuin metsään.fi. Ja tulee ymmärtää, ettei kaukokartoituksen osin tilastollisella menetelmällä saada satavarmasti kaikille kuvioille oikeita tietoja, mutta tarkkuus on merkittävästi parantunut laserkeilauksen myötä. Tarkkuus tulee entisestään paranemaan, mutta toimenpiteiden suunnittelua varten maastossa käyntiä ei voita mikään. Tosin aina ei tarvitse olla niin tarkkaa tietoa tietääkseen, että esim. harvennus tai taimikonhoito on ajankohtainen.
Tuottoon (tuottokykyyn tarkemmin) perustuvasta pinta-alaverosta on kerran luovuttu syystä. Nämä syyt kyllä kaivetaan esiin, ennen kuin vastaavaan palataan. Kovasti keikauttaisi myös vastuita hiilinielujen maksajista ja tätä ei halua edes proletariaatti.
Jännä juttu, että joskus 1000 vuotta sitten oli ok, kun pääasiassa Englanti, Espanja ja Portugali kävi maailmalla alistamassa muista alueita alusmaikseen. Miksei se voisi nyt tapahtua USAn, Kiinan, Venäjä ja Intian toimesta? En minä nyt ihan ymmärtänyt AJ:n ajatusta, että Kiinan ottaessa haltuunsa Taiwanin asiat menisi jotenkin hullummin kuin ne nyt on. Ei kyllä heilauta maailmanjärjestystä mitenkään Trumpin havitellessa Grönlantia ja Venäjän havitellessa Ukrainaa ja Israelin havitellessa koko Välimeren pohjukkaa.