Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Gla on näköjään edes vähän jyvällä metsäekologiasta vaikka teknologia jyrääkin. Männyllä ja kuusella varsin pinnallinen juuristo, vaikka männyn paalujuuresta puhutaankin. Tosin aika usein olette varmaan myrskytuhojen jäljiltä ihmetelleet, missä se paalujuuri? Ainahan sitä ei ole. Sen sijaan lehtipuiden aktiivinen juuristo on syvemmällä. Siksi koivua ei kannata savikentällä yrittää kasvattaa. Lehtipuut nostaa syvemmältä ravinteita ja lehtikarikkeena kierrättää niitä pintakerroksiin sekä vähentää karikkeen ja pintakerroksen happamuutta, mikä taas parantaa pintakerroksen ravinnetaloutta. Siksi lehtialuspuusto on metsänkasvattajalle suorastaan lottovoitto.
Sitten noin ylipäätään vaikka ”telaketjumetsänhoitajat” kaiken ajatteleekin teknologian kannalta, turhaa siistimistä ja ”puupeltojen” lisäämistä kannattaa välttää jo yleisen mielipiteen takia. Tosin tietysti se ”yleinen mielipide” sitten kiroaa ne pusikot…
Kyllä nyt taas on tullut hyviä neuvoja…. EI MISSÄÄN TAPAUKSESSA pidä raivata ennen seuraavaa hakkuuta. Syyt:
– ravinnekierto paranee ja siten mäntyjen kasvua edistävä
– monimuotoisuus ehdottomasti paranee, ötökkäruokaa linnuille ja suojaa
– ei haittaa alla millään tavoin mäntyjä, kun ei kilpaile mistään resursseista.
-saattaa edistää karsiutumista
-turha vaiva/turha kustannus
Jo aluspuuvalikoima kertoo, että vähintään MT kasvupaikka.
Jos välttämättä haluaa voi raivata pieniä väyliä kanalintuja varten, jotka kaipaavat myös vapaata tilaa.
Jarruja käytetään vain auton pysäyttämistä varten. Hiljentely tapahtuu moottorijarrutuksella ennakoiden. Moni painaa jarrua turhaa paikallaan seistessään. Jarruja syö nykyään myös ajovakauden hallinta, joka perustuu jarrutteluun. Ilmeisesti tästä syystä myös jarruvälykset on hyvin pienet ja pienikin jumitus jarrusylintereissä saattaa jättää jarrun laahaamaan. Siksi kovat jarrutukset olisivat tarpeen, että sylinterit pysyvät toiminnassa. Tuttu autokorjaaja sanoi, että on autoja joista pitää vaihtaa jarrupalat melkein joka huollossa ja sitten niitä, joissa ne kestävät 100-200tkm ihan kuskista riippuen.
Käsijarrua suositellaan, ettei moottori pyörähdä paikallaan ollessa. Erityisesti uusissa autoissa jonkinlainen ongelma, varsinkin jos pyörähtää väärään suuntaan. Siksi ylämäkeen parkkeeratessa pitäisi laittaa pakki päälle. Käsijarrun kanssa voi varsinkin etuvedolla joutua talvella melkoisiin ongelmiin.
Kyllä tuon boxerdieselin mainitsin eka postauksessa. Luulen, että jäähdytys ei ollut riittävä. Eka dieseli antoi tosi hyvin lämpöä sisällekin. Seuraavat vähemmän ja lämpimässä kulutus laski verrattuna ekaan. Jotain säätöjä olivat välillä tehneet jäähdytyssysteemeihin. Optimilämpötila on -10 – +5 astetta.
Joo, olen ollut todella tyytyväinen tuohin dieselforesteriin. Ensimmäinen laukesi vähän yli 400 tkm – siinä eka versiossa oli kuulemma joku tyyppivika, jonka takia yksi sylinteri petti suurin piirtein noilla kilometreillä. Seuraavalla en kauaa ehtinyt, kun hirvi loikkasi eteen. Toivottavasti saan tämän kestämään jota kuinkin sen, mitä autoa tarvitsen.
Täällä se on viisasta väkeä, kun tietävät minun asiat paremmin kuin minä – olen sen huomannut ennekin. Gla ei kannattaisi arvailla asiaa, josta juuri on annettu mitattua tietoa. Minulla on jo kolmas diesel forester vuodesta 2009 n. 575 tkm (yksi jäi hirven alle, siksi vain nuo kilometri). Kattava kirjanpito, jonka mukaan keskikulutus 5,81 l/100km. Jos joku heittää, niin bensa-asemien mittarit tai matkamittari. Taloudellinen ajo on avain – vähän moottoriteillä, jarrua vain auton pysäyttämiseksi jne.
2 litrainen foresteri vie pitkän aikavälin kulutuksella alle 6l/100km (~5,8l/100km). Kesällä lämpöisellä kulutus hiukan suurempi ilman ilmastointiakin. Johtunee pienoisesta nelivedon sykronointiongelmasta (kesärenkaat kuluvat aika nopeasti) ja boxerdieselin ”ominaisuudesta”, joka jostain syystä pakkasilla kuluttaa vähemmän. Nykyisessä jäähdytystä jo petrattu, kun ero ei niin iso kuin aikaisemmissa.
Objektiivisesti ajatellen aihe on hyvä ja ei tuo ohjaus aivan asiallista ole ollut. Moni (ehkä) palstalla minun lisäksenikin piti esim. Takalan kohtelua kummallisena – hän kuitenkin käytti omaa omaisuuttaan harkiten. Samoin varmaan ollaan kritisoitu vakuustalletuksia aikanaan sekä mhy:n asemaa.
Uutisointi (media) vain tahtoo unohtaa sen, että nyt on lainsäädäntö ja meno aivan toinen. Itse asiassa vanhan kaltaista sääntelyä ja ”kyttäystä” sekä metsänomistajien pakottamista esittävät metsähallinnon sijaan ns. suojelijat ja avohakkuun vastustajat eli juuri ne tahot mm. jotka näitä juttuja kirjoittelee ja kauhistelevia lausuntoja antavat. Eli aivan muut kuin metsähallinto ja metsäala sisältä.
Kyllä chat gpt:n kieliopinnot ovat kielimalleissa vielä kesken – ”kustaa” ei ole ”kusta”, kuten kielimallit kuvittelevat. Kustaa vanhoissa sanonnoissa viitannee ruåttin kuninkaisiin eli yleisesti kuninkaaseen. Samalla tavoi tietää, kuten palstalaiset yleensäkin…minä vain arvailin 🙂
Nämä murresanonnat ja vanhat sanonnat ovat kiehtovia. Hiukan tein ”salapoliisityötä” ja omaa pohdintaa. Tuntematta kontekstia, jossa sitä käytetään, olettaisin sen viittavan henkilöön, joka on jonkin pienen tai mitättömän asian herrana ja pitää itse itseään tärkeänä. Voisiko olla? Silkka arvaus…
ihan uteliaisuus heräsi – mikä on tämä murresana, jonka merkitys on arvoitus?