Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Jos joku keksisi lupiinille käyttöä. Metsähallituksessa ollessa joku otti yhteyttä horsmikoiden löytämiseksi. Halusi kompostoida sitä kauppatavaraksi.
Vieraslajeista metsätalouden kannalta olisin eniten huolissani vaahterasta ja alppiruususta. Vaahtera leviää kovaa vauhtia etelän metsiin. Varmaan kova kilpailija aukolla, mutta lopullista riesaa en tiedä.
Alppiruususta sen sijaan on Irlannista kokemuksia. Estää paikoin metsänuudistamisen kokonaan, ellei revitä laajoja kasvustoja juurineen pois. Ongelma on, että se valtaa varjokasvina alan valmiiksi puuston alla ja muodostaa tiiviin kasvuston, joten sillä on hurja etulyöntiasema. Missä vaiheessa ilmastonmuutosta leviää täällä puutarhoista metsiin? Ajattelemattomat ihmiset kantavat juurakoita pihatöistä metsiin ja alkaa sieltä leviämään?
Tiedä häntä, mihin mehtäukko viittaa, mutta jos puhe on uudistamisesta, lienee kaikille selvää, että niin pian kuin kohtuudella mahdollista. Lopun ”oikea-aikaisuuteen” ei ole mitään yleismaallista yhtä oikeaa, joka sopii kaikkialle. Oikea aika on tapauskohtainen ja nämä vuosisapluunan toistajat saavat tehdä, mitä haluavat – ne ovat vain viitteellisiä, joita ammattilaisen pitää osata soveltaa.
Pikkaisen alkaa saada sellaisia pohjoiskorealaisia piirteitä tämäkin ketju ”oikeaan aikaan toteutetusta”. Sitten tarvitaan enää joku diktaattori kertomaan, mikä on oikea aika? Kyllä nykyinen laki on hyvä ja antaa sopivasti vapauksia tehdä mieleistään metsänhoitoa. Ilmaston kannalta yhteiskunnan intressissä on vain mahdollisimman suuri hiilivarasto, joten mahdollinen ”palkkio” pitäisi sitoa siihen, kuinka iso metsän hiilivarasto on keskimäärin hehtaarilla. Se irtoaa helposti ja riittävän tarkasti muutaman vuoden välein Metsäkeskuksen inventoinneista.
Kait tuo ojitus täydennysojitus oli, kun ojitetun alueen keskellä oleva alue ojitettiin. Muuten tietenkin voi olla montaa mieltä operaation tarpeellisuudesta, kun yleinen asenneilmasto ja sertifikaatit tietää.
Varpusiakin ammuttiin, kun ne yrittivät tunkeutui räystäspääskyjen pesiin pesimään ja pudottelivat niitä. Pääskyt oli hyödyllisiä, kun veloittivat kärpäskantaa, kun taas varpuset vain paskoivat viljalaareihin. Olivat muuten hyviä syötäviäkin varpuset. Nyt uhanalaisia…varmaan linnaan joutuisi nykyään.
Ajankuva tämäkin – 16 v kaveri joutui käräjille ja sai tuomion, kun tappoi sisään eksyneen talitiaisen! No turhaa tietenkin, mutta jos kaikista vastaavista ”rikoksista” maaseudulla kasvaneena olisin joutunut käräjille, niin varmaan mapillinen olisi minustakin materiaalia… puhumattakaan jutturuuhkista maaseutupitäjien käräjillä. Onneksi ovat jo vuosikymmeniä sitten vanhentuneita ”rikoksia”.
Nostokoukulle – auton huoltoa valvova laki on olemassa. Sitä vain kutsutaan katsastuslaiksi.
Kyllä uudistamisen sääntely lailla pitäisi rajoittua lopputulokseen eikä keinoihin. Täällä esitetyt varhausperkauksen pakollisuudet yms. heinänpolkemispakot eivät palvele kuin metsäpalveluyrityksiä. Aukolla – olkoon koko mikä vain – pitäisi olla riittävästi vähintään 30 cm kasvatuskelpoisia taimia 4 vuotta hakkuusta. Loppu on sitten metsänomistajan oma asia, miten etenee ja metsänsä hoitaa.
Hirvet napsi heti seuraavana keväänä uusia kasvaimia. Oli sellainen hirville mukava oleiluala keskellä kasvavaa metsää – joutessaan napsivat mehukkaat kasvaimet muun herkun ohella.
Mikä vain voi mennä uudistamisessa pieleen. Mieleeni juontuu yksi vajaan hehtaarin ala, jossa hankalaan maastoon sain muokkauksen tehtyä ja istutukset mättäisiin. Seuraavana talvena lumikariste tappoi puolet taimista ja lopuista hirvet napsivat puolet. Olipa voittajan olo seuraavan vuoden kesän lopuksi…
Laikutuksessa ei niinkään merkitystä, mutta laikkumätästyksen jälkeen on hyvä antaa painua mättäiden alla. Yleensä talvi riittää, kun tulee lumen paino ja sulamisvesien kosteus painamaan. Hyvin tiivistetyissä mättäissä ei kannata edes sitä yhtä talvea odottaa. Kaikki etumatka heiniin ja vesakkoon on plussaa. Huonosti tiivistetyissä mättäissä samana kesänä istutusta voi kuivana kesänä olla riski.