Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 371 - 380 (kaikkiaan 1,390)
  • isaskar keturi

    ja miten yllä oleva viesti liittyi aiheeseen?

    isaskar keturi

    Metsätuhoista tulee mieleen Pekka Kilkin kommentti 80-luvun ”metsätuhoista”. Tuolloin uutisoitiin kovasti isoista metsätuhoista. Pekka totesi, että metsätuho ja kuollet puut metsässä ovat kaksi eri asiaa. Siinä että metsässä on kuolevia tai sairaita puita ei ole mitään ihmeellistä. Eri asia on jos metsiköt kuolevat. Tuolloinhan metsätuhoina uutisoitiin Suomessa alueita, joissa oli yksittäisiä ”harsuuntuneita” puita.

    Tähän perustuu myös sekametsän vahvuus suhteessa puhtaaseen esim. kuusikkoon. Ei se pelasta kuusia kirjanpainajilta, mutta koko metsikkö ei tuhoudu, jolloin jäljellä on kasvavaa metsää, vaikka kuuset kuolisivat. Eli kyse on tavallaan ”parvisuojasta” metsikkötasolla.

    isaskar keturi

    Enempi väki olisi käsi ojossa tukien perään kuin muihin valtionrahoituksiin – koulutukseen, neuvontaan, kehitys-/tutkimushankkeisiin… Eikö tule muita rahoitettavia kohteita mieleen? Nythän on uutena valmistelussa kompensaatio kaavoituksen aiheuttamasta taloudellisen hyödyn rajoittamisesta.

    isaskar keturi

    Tukiin liittyy sellainen paradoksi, että tukea annetaan tuottamattomaan tai huonosti tuottavaan yhteiskunnallisesti tärkeään toimintaan. Ensinnäkin on arvopohjainen valinta, mitä pidetään yhteiskunnallisesti tärkeänä. Ja johtuuko tuottamattomuus huonosta metsänhoidosta, kuten tällä palstalla usein kirjoitetaan – miksi tukea holtitonta omaisuuden hoitoa? Sitten tuottavuus on riippuvainen metsänomistajan toiminnasta.

    Aktiivisen kannalta olisi hyvä, jos tukea annetaan tuloksen perusteella, eli mitä paremmin metsät kasvavat ja sitovat hiiltä, sitä enemmän tukea. Tässä on tietysti se ongelma, että mitä paremmin metsät kasvavat, sitä tuottavampaa toiminta on myös ilman tukea. Toisaalta jos tukea maksetaan toiminnasta, joka vähentää tuottavuutta (tehokkuutta), jonkun muun arvon (luonnonsuojelu, monimuotoisuus, jatkuvapeitteisyys tms.) hyväksi, niin johtaako se yhteiskunnan kannalta kokonaisuutena toivottuun tulokseen?

    isaskar keturi

    Norjalaiset ovat tutkineet, että kuusen kiertoaikoja pitäisi lyhentää tuhoriskin vuoksi. Kuulostaa järkevältä. Meillä taa kuvitellaan, että kuusikot juuri kannattaa ”konservoida” ikuisiksi hiilivarastoiksi. Ei liene epäselvää kumpi on voittava strategia, eli Suomessa seurauksena tragedia…

    isaskar keturi

    Ojituksissa kävi sikäli surullinen sattuma, että ojitukset alkoivat koneellistamisen kanssa samaan aikaan. Johti siihen, että tehokkuutta ihannoitiin, mikä taas johti siihen, että ojitukset aloitettiin työn kannalta helpoimmista kohteista. Valitettavasti nämä eivät olleet niitä metsänkasvatuksen kannalta parhaita. Tosin se kyllä säästi noita AJ:n mainitsemia puustoisia korpia ojitukselta, joita sitten ojitettiinkin myöhemmin 70-luvun lopussa ja 80-luvulla. Itsekin olin kepittämässä ojalinjoja 80-luvun alussa juurikin runsaspuustoisissa korpilaikuissa.

    isaskar keturi

    Taavi Kassilahan on kirjoittanut uskottavan oloisen kirjan Jeesuksen vaiheista. Ensinnäkään se ei kuollut ristille, koska haavat vuosivat verta alas otettaessa. Kuolleen haavat eivät vuoda. Jeesus hoidettiin kuntoon ja palasi takaisin Intiaan, jossa oli viettänyt myös lapsuuden ja aikuisuuden välisen ajan. Kuoli Intiassa, josta löytyy myös hauta.

    isaskar keturi

    Mitä vielä – vielä 70-luvulla maalla pyyhittiin sanomalehteen. Lehtien kysyntä vain kasvaa ja sisällöllä ei niin väliä.

    isaskar keturi

    Yle lupailee metsänomistajalle enemmän näkyvyyttä. Kysymys kuuluu, jatkuuko näkyvyys entisenlaisena vai näytetäänkö koko totuus?

    isaskar keturi

    Lukutaidossa ei täällä ole kehumista. Isaskar ei usko Suomen hallituksen vaikutusvaltaan, vaan valtaan pyrkivät puolueet markkinoivat itseään sillä miten heidän johdollaan asiat saadaan kuntoon. Jos asiat SATTUVAT menemään parempaa, se on aina kiistatta hallituksen ansiota. Jos asiat sattuvat menemään huonosti, SE on olosuhteiden vika. Kyllä hallituksella toki jotain vaikutusmahdollisuuksia on, mutta ei niin, että hyvät on sen ansiota ja huonot asioita, joihin ei voi muka vaikuttaa mitenkään. Jos näin olisi, niin koko hallituksella ei ole mitään virkaa. Eli lukutaitoinen ymmärtäisi, että kirjoitukseni ydin oli valtaa pitävien selittelyssä tekojen sijaan – uhotaan olevansa mahtavia ja sitten kun olisi näytön paikka kerrotaan kuinka voimattomia ollaan itsestä riippumattomista syistä?? ja aina sama tarina

Esillä 10 vastausta, 371 - 380 (kaikkiaan 1,390)