Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
<p>Se on hienoa nähdä, että politiikkaa (lat. tarkoittaa yhteisten asioiden hoitamista) harjoittaa kunnon jääräpäät, joilla ei ole muuta toiminnan motiivia kuin ”olla oikeassa”. Tulee mieleen yksi näistä antiikin ajan pohdinnoista ”Mitä tapahtuu, kun ehdoton voima ja ehdoton paikallaan pysyvyys kohtaavat?”</p><p>Vaikka muuta väitetään, episodin häviäjä on yritysten omistajat. Vielä vain ei ole hinta noussut liian suureksi. Veronmaksajan tappiot tasoittuu ajan kanssa ja työntekijöistä kärsii vain se joukko, joka ei ole niin tarpeellinen.</p>
”Kun resitentti ei voi eikä tarvitse puuttua halkokaupan tyyppisiin ja suurempiinkaan juttuihin,” Kohtuullinen yleissivistys ei olisi haitaksi, jos aikoo olla arvojohtaja ja ottaa osaa myös muuhun yhteiskunnalliseen keskusteluun, kuten ehdokkaat innokkaasti kuuluttavat.
Saadaankin oikea metsätalouden asiantuntija ja puolestapuhuja presidentiksi Stubbista. Stubb on valmis maksamaan 5 motista klapeja peräti 22 euroa. Tai olisihan se joidenkin mielestä ilmastoteko, kun tuolla hinnalla ei juurikaan puuta päätyisi polttoon. Energiapuusta (ranka) varmaan Stub maksaisi euron motti.
Ei ole paljoa annettavaa tällä keskustelulla, kun keskittyy makuuhuonejuttuihin, ja sivulauseissa itse asiaan. Kyllä ei ylipäällikön paljoa tarvitse armeijan johtamisesta tietää sen enempää kuin Nokian johtajan tietoverkkoteknologiasta. Jos sotkeutuu noihin tekniikkajuttuihin, ei kyllä hyvä seuraa sen enempää, jos pressa alkaa joukkoja komentamaan.
Paha ottaa täältä kantaa alpeilla asuvien maisemamieltymyksiin – ennustin vain, että häly nousisi. Niin nousi Irlannissakin. Turistit varmaan ensin pahoittaisivat alpeilla mielensä, kun joutuu väistelemään puita.
Sen kuin näkisi, että Italia vaihtaa oliivi- ja viinitarhat metsiin…tai alkavat istuttaa puita Dolomiittien rinteille. Siellä sitä olisi paljasta pintaa metsän kasvatukselle.
<p>Pari kommenttia aikaisempiin kirjoituksiin. Panu ”Suomen suojelluista metsistä 88% on valtion mailla.” Tietty, kun suojelualueita muodostetaan ostamalla alueet valtiolle, missä se päätyy Metsähallitukselle. Yksityisten omilla päätöksillään suojelemia ei edes tiedetä, lukuun ottamatta muutamia yksityisiksi suojelualueiksi lailla perustettuja. Yleensä vielä hyvin pieniä.</p><p>AJ Houkuttelevaa on ajatella niittyjen ja peltojen metsittämistä keskisessä Euroopassa. Varmaan muitakin hyötyjä kuin hiilinielut, mutta arvatkaahan millainen häly nousisi, jos alppiniittyjä alettaisiin metsittämään???</p>
Vuosituhannen vaihteessa oli vireillä ajatuksia ja hankkeita Itä-Euroopan vapautuessa, että näiden maiden tuottamattomia ja monin paikoin hyvin pieniä maatalousmaaplänttejä tulisi elintason nousun ja elinkeinorakenteen muutoksen myötä suuressa määrin metsitysten piiriin. Tähän liittyviä kartoituksia ja suunnitelmia oli paljonkin. Nämä eivät koskaan toteutuneet, kun muutos oli odotettua hitaampi, eikä ihme autoritäärisen kulttuurin vuoksi. Nyt otetaan suorastaan takapakkia monissa maissa (Unkari, Slovakia mm.). Tämä olisi pitänyt tehdä ja näiden maiden EU:hun liittymisen ehdoksi olisi pitänyt laittaa tuottamattoman (kalliilla tuetun) maatalousmaan siirtäminen metsien hiilinieluksi. Pahaksi onneksi tämä ilmastokeskustelu kuumeni liian myöhään.
Ihan menestyksellisesti olen harvennellut taimikonhoidossa ja ensiharvennuksessa kuten muutakin metsää. Myöhemmässä harvennuksessa tulevat poistetuksi, jos muuta kasvamassa lähistöllä. Lahoa liioitellaan – eipä juuri lahon takia ole mennyt hylkyyn harvennuksessa.
Ei tietenkään kannata jättää, jos parempaa tarjolla.
Seuraava askel mummojen ja pappojen hoidossa on, että huonokuntoinen vanhus korvataan saman tien robotilla, niin sitä on helpompi hoitaa. Yksi turha ja hankala porras inhimillisine heikkouksineen pois ketjusta. Öljyn vaihto kerran vuodessa, kunnes ruostuu pois.
Jonkin aikaa Irlannin metsätaloudessa työskennelleenä voisi kertoa jotain. Irlanti on ollut täysin metsäinen maa (noin 90% pinta-alasta), jonka metsät on hävitetty (poltettu) eikä hakattu aikana jolloin engelsmannit piti irkkuja puskarosvoina.
Irlanti käytti tehokkaasti EUn metsitystukea kuten muitakin EUn tukia vuosituhannen vaihteessa. Paikallinen metsähallitus teki maanomistajien kanssa metsityssopimuksia, jossa nummia metsitettiin pääasiassa sitkalla ja metsähallitus hoiti metsät ensimmäiseen päätehakkuuseen asti. Harvennuksiahan sitkalla tehdään 5 vuoden välein.
FSC-sertivaatimuksissa on taisteltu vesistöjen (purojen) ja avoimen ympäristön säilyttämisestä sekä alkuperäisten metsien säilytyksestä ja lisäämisestä. Alkuperäisiä puulajia ovat mm. tammi ja saarni joita pyritään lisäämään niille sopivilla paikoilla.
Lisäksi Irlannissa on yksi ikävä vieraslaji, joka lähes kokonaan estää rehevien laaksojen metsityksen ilman rajuja toimia. Alppiruusu pitää repiä pois juurineen.
Muita ongelmia on myrskytuhot sitkametsissä erityisesti Länsi-Irlannissa.
Irlantihan on suuri turpeen käyttäjä. Turvetta poltettiin kotien takoissakin.