Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Samalla tavoin täällä saa pään sekaisin ilman fyysisiä haittavaikutuksia kunhan välillä käy sahaa ulkoiluttamassa.
Yllätti itsenikin, mutta syynä lienee lasten myötä virinnyt aktiivinen kilpasuunnistusharrastus ja hiukan laiskempi jakso siinä 30-35 iässä.
Ei kyllä armeija-aikana tehty parhaita tuloksia, kun armeija oli erikoisjoukoissa kuluttavaa aikaa. Päällimmäisenä tunteena väsymys.
Kestävyyskunto kasvoi saman kympin maastojuoksutapahtuman perusteella 35 vuotiaasta 55 vuotiaaksi asti ja sen jälkeen taittui. Nykyisin kone vasta käynnistyy 5 kilometrin jälkeen.
Liikkuvuudesta ja voimasta pitää pitää vanhemmiten huolta. Voimaa saa metsätöissä, mutta liikkuvuus vaatisi oman panostuksen.
Pohjat on tehty lapsena, jolloin juuri ja juuri ehti ”ulkotöiltään” sisälle syömään.
Vaikka en ole ollut koskaan lakossa, enkä varmaan menekään, koska en juuri kannata lakkoilua, pitää kuitenkin kommentoida näitä puheita lakkoilusta ulkoparlamentaarisena demokratiaa heikentävinä toimina. Voidaan kysyä, että millä ryhmillä on oikeus vaikuttaa valtioon ja sen politiikkaan vaalien välillä? Jollei työntekijöiden yhteisöt (ammattijärjestöt) saa pyrkiä vaikuttamaan, niin miksi sitten työantajajärjestöt saavat vaikuttaa esim, maalailemalla kauhukuvia talouskehityksestä? Miksi elokapina saa istua Mannerheimintiellä eduskunnan edessä. Miksi MTK saa lobata. Miksi puolueet saavat tehdä ohjelmiaan, varjobudjettejaan ja vaikuttaa meidän valitsemien kansanedustajien päätöksentekoon puoluekantojensa mukaan? Se että eri ryhmillä on erilaiset keinot käytettävissään, ei tee asiasta eroa – kukin käyttää niitä keinoja, jotka kokee tehokkaimmiksi. Se on vapaan yhteiskunnan tunnusmerkki.
<p>Niin kuin aikaisemmin kerrottu, ainoa oikea neliveto markkinoilta on Subaru, jossa on täyssynkronoitu neliveto koko ajan päällä, eli kaikki pyörät vetävät koko ajan samalla voimalla. Synkronoinnin pienet puutteet huomaa parkkihalleissa, joissa maalattu betonipinta – tyhjäkäynnilläkin jyrkästi kääntäessä renkaat vinkuu. Totta on, että renkaat kuluu kesällä nopeammin ja myös polttoaineenkulutuksessa kesällä mutkaisella tiellä nousua, kun ei se synkronointi kaikissa tilanteissa ole täydellinen.</p><p>Kuten aikaisemmin kirjoitin Subaru vien sinne asti kun maavara riittää (n 30cm kuorettumatonta lunta). Selvää on, jos lunta alkaa olla yli maavaran, ei löydy enää tarpeeksi pitoa. Samoin jos vierintävastus on jääkerroksen vuoksi suuri, niin pito ei riitä.</p>
<p>Nuo vanhat transitit takavetoisena ja hyvällä maavaralla täydessä kuormassaan olivatkin hyväkulkuisia – siksipä ne oli metsuriautoina Lapissa Metsähallituksessa. Vanhat 70-luvun kartanovolvotkin kulki ihan hyvin kynnetyllä pellolla. Näitä ei kannata verratakaan nykykulkuneuvoihin. Maataloustraktoreillakaan ei saa mennä nykyään nurmikentältä pois ilman että jotain särkyy pohjasta.</p>
<p>Niin talvella tarvitaan neliveto ja nastarenkaat, jos aikoo metsäteille. Neliveto on sitten muuta kuin hondan ns. nelivedot, joissa risteyksestä lähdettäessä kummasti vain etupyörät sutii ja takarenkaat ei edes pyöri, jos on liukasta. Subarulla pärjää, kun joka renkaassa sama voima koko ajan. 20-30 cm voi olla kuorettumatonta lunta tiellä ja vaivatta etenee.</p><p>Yksi tuttu aikanaan, kun oli niitä nastattomia talvirenkaita, oli pysäköinyt kuplansa vaaran päälle metsätiellä. Kun takaisin tielle, ihmetteli, missä auto. Siellä se oli notkon pohjalla, mutta onneksi tiellä, vaikka oli vaihde ja käsijarru päällä. Tuuli oli tehnyt rinteen kanssa tepposen.</p>
Kun toimii joulupukkina läpi vuoden, niin ei tarvitse joulun aikana pinnistellä ja voi ottaa vähän rennommin. Laittelee hyvin valmistettua kalaa eri muodossaan pöytään ja vähän leipoo herkkuja, niin voi odotella jälkipolvia kylään.
Se on kyllä semantiikkaa ja nollasummapeliä, kuka oikeasti maksaa eläkkeet. Varat eläkkeisiin tulee kansantuotteesta. Se miten se sitten jaetaan eri osien suhteen (palkansaajakorvaukset ml. eläkemaksut, tuotanto- ja tuontiverot miinus tukipalkkiot, bruttotoimintaylijäämä ja sekatulo jne.) on sitten sopimuskysymys. Eli kulkeeko eläkkeet verojärjestelmän kautta valtion rahoittamana vai suoraan palkansaajakorvauksina, ei vaikuta bruttokansantuotteen suuruuteen. Valtio toimii vain tasaajana verojen kautta. Ja edelleen valtiolle jäisi omien työntekijöiden eläkkeistä huolehtiminen. Tietysti vaihtoehto, että jokainen huolehtii palkastaan omasta eläkkeestään. Tuskin sitä haluaa muut kuin vaurain kymmenes kansasta.
”Toisekseen työmarkkinajärjestöjen ei kuuluisi ohjata valtiontaloutta niin kuin nyt on tapahtumassa.” Hiukan täsmennystä…Miten työmarkkinajärjestöt pääsevät ohjaamaan valtiontaloutta?