Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
En yritä tukea ketään erityisesti pressaksi. Jokainen tekee omat äänestysvalintansa, enkä tällä palstalla omaani paljasta.
Tarjan kauden yritän kuitenkin aktiivisesti unohtaa jo putinin mielistelyn vuoksi ”Presidentti Tarja Halonen Vladimir Putinista: Olemme ystäviä”
Sori Rane, muisti pätkii, vaikka samasta moitin AJ:tä. Tarja ei ollut ehdokkaana ja hävinnyt, mutta oli todella turhautunut, kun ei kausien jälkeen saanut vastaavaa arvostusta kuin aikaisemmat. Siinä välissä vaalien alla oli silmin nähden huolissaan aseman menetyksestä, eli oli ihastunut omaan egoonsa ja asemaansa pressana. Se että pääsi toiselle kaudelle on pettämätön todiste suomalaisten typeryydestä äänestämisessä. Vertaansa hakee vain Trumpin äänestäminen USAn vaaleissa.
AJ:llä lyhyt muisti. Jollei komissaarin tehtävä vastuualueena Euroopan unionin kansainväliset kumppanuudet ole ulkopolitiikan kokemusta, niin mikä on kansainvälistä kokemusta?
Kautta aikain huonoin pressa (Tarja) kruunasi uransa pressana olemalla kautta aikain huonoin häviä, kun hävisi seuraavat vaalit. Itku potku raivari oman egon puolesta, kun joutui luopumaan kaikesta kivasta kuten Mäntyniemi ja Kultaranta.
Kehityshän on metsäkeskuksen osalta varsin johdonmukaista, kun metsäasioissa viisaus ja ohjaus on siirretty Brysseliin ja neuvonnan hoitavat etelän cityvihreät. Sitten kun tekoäly alkaa hoitaa valvonnan ja metsätiedon itsenäisesti osana tietojärjestelmiä, voinee loputkin laittaa raivaamaan taimikoita.
Mutta ketä Tapio kouluttaa jää vielä vähän auki.
Noin puolet valtion metsistä taitaa olla ikuisella kiertoajalla…
Tämän keskustelukuplan porukka unohtaa sen tosiasian, että asiat on sitä, miltä näyttää. Se että täällä ollaan herttisen yksimielisiä, että kaikki on hyvin kunhan taimikot vain hoidetaan ajallaan, on varsin yhdentekevää yhteiskunnan tasolla. Tärkeää on, että se näyttää – vaikka arveluttavistakin lähtökohdista – uskottavalta ja kestävältä ulospäin, Se takaa meille työrauhan. Eli mielelläni otan pienen muodollisen sääntelyn, jonka merkitys todellisuudessa päätöksentekoon vähäinen, jos se kovimman kiihkon tuolla muun kansan joukossa lieventää. Parempi se kuin ”pakkopaita”
Perustuslaista takaisin metsälakiin. Jos Suomen metsäteollisuuden puuhuolto on sen varassa, että hakataan keskenkasvuisia metsiä aukoksi, niin varmaan paha puhua kestävyydestä. Hyvä puolet olisi alan imagon paraneminen: ei ainakaan hakata liian nuoria metsiä aukoksi; harvennushakkuiden määrä lisääntyy ja maisemat ja ulkoilijat kiittää; mahdollisesti jatkuvan kasvatuksen osuus kasvaa, mikä tyydyttäisi joitakin. Se mihin tämä ei auttaisi, on todella vanhat metsät. Siihen tarvittaisiin lisäksi kannuste mennä yli uudistusikärajojen.
Mitään kauhuskenaarioita tällaisesta muutoksesta on turha povata, vaikka näennäisesti valinnanvapaus vähenisikin.
Olenpa tamperelaisen kanssa harvinaisen samaa mieltä ja ihmetellyt, ettei uudistamisikärajaa ole vielä otettu takaisin.