Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Valoisampiin uutisiin. Nyt metsäteollisuuden konsultti on lukenut minun kirjoituksia tänne – puun hinta nousee, erityisesti rakennuspuu eli tukki. Tietysti teollisuus itse povaa huonoja aikoja, että hätäisimmät myy nyt varastoon.
Taitaa itsemurhatilastoja johtaa maanviljelijät ja tavat ovat moninaisemmat. Tuhopoltto taitaa olla yleisimmästä päästä.
Miten saataisiin trumppi kiinnostumaan ahvenanmaasta?
Itse aiheeseen. Taimikonhoitoa olisi vajaat 10 hehtaaria. Tehdään mikä ehditään ja loput jää seuraaville vuosille. Muuten ihastellaan kasvavaa monimuotoista jaksollista metsää. Jos oikein intoutuu ja aikaa löytyy, voisi loppuvuodesta pienen ensiharvennuksen tehdä manumotolla. Polttopuusavottahan se tietenkin on myös edessä harventaen tienvarsilta koivuja. Niitä nyt löytyykin, kun on noita lumen painamia puita.
Minun ei tarvitse luulla mitään vaikka tiedänkin luulevani, eli kaikkeen ”tietoon” liittyy subjektiivinen virhe. Kyllä joo maailmanmarkkinoilla tavaran kulku on melko mutkikasta, mutta vaikuttaa se volyymiin sekä joissain tapauksissa, joissa alkuperästä ollaan erityisesti kiinnostuneita (kuten ulkopuolinen rahoittaja), on suorastaan este. Hinta nousee.
Kauppasota ja Gazan ja Ukrainan jälleenrakennus nostaa vielä tukin hinnan pilviin, kun ainoa kelvolliset tukit saatavissa pohjoismaista. Saksasta kuoriaiset syöneet, ryssän puuta ei osteta ja rapakon takaa ei tule ja Ukrainan omat puut on tulitikkuina. Kunhan vaan saisivat sodat loppumaan.
Pukkalakin on täsmentänyt kannanottojaan ””Jatkuvan kasvatuksen kannattavuus on itsestään selvyys. Se ei silti tarkoita, että jatkuva kasvatus olisi kannattavampaa kuin tasaikäismetsätalous”, Pukkala täsmentää.”
Tuohon ei tutkimusta tarvita. On selvää, että jos vain ottaa, niin se on kannattavaa, sillä reunaehdolla, että on mistä ottaa, eli ”puusto tuo myyntituloja” kuten Pukkala asian muotoilee. Metsätaloushan on yksi kahden kannattavimman liiketoiminnan joukossa – myy pois itsestään kasvavaa pääomaa. Kaikki tietänevät, mikä on se toinen.
Nämä laskuharjoitukset osoittavat vain sen, että on hiilitaseen kannalta aivan sama mitä metsissä tehdään, kun tulos päätetään kuitenkin laskuharjoituksilla. Eli se vanha ekonomin kysymys ”Paljonko haluat tuloksen olevan?” Mitattu tieto (Nasa) ei kelpaa, kun mielivaltaisilla laskelmilla saadaan eri tulos.
Ei ihme, jos valtion taloutta ei saada kääntymään, kun päätöksentekijät – Orpo viimeksi – eivät tunne kansantalouden keskeisiä käsitteitä. Vertaavat vientikaupan arvoa BKT:hen ja väittävät vientikaupan muodostavat tämän verran BKT:sta. Jos kaikkien alojen vaikutus BKT:een laskettaisiin samalla tavalla, tulokseksi saataisiin että eri alat yhteensä kattavat n. 500% BKT:stä…
No niin, nyt on joku Saksassa testannut käytännössä sähköauton edullisuuden. Vajaa tuhat kilometriä dieselillä 80e ja täyssähköllä 86e
Sähköauton pikalataus oli kalliimpaa kuin dieselin tankkaaminen – Ilta-Sanomat