Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Kuusen pystykarsinta on turhaa. Oksat ei vaikuta laatuun, Jos jotain haluaa tehdä oksien suhteen, harvennukset ajallaan, että tulee mahdollisimman vähän kuolleita/kuivia oksia. Tuore oksa ei haittaa kuusessa.
Tomperi, yksityistielain mukaiset yksityistiet ovat tieliikennelain alaisia teitä ja sitä koskevat asiaa säätelevät säännökset. Virallisen (tieliikennelainmukaisen oikeilla mitoilla) saa asentaa tien omistaja. Yleisen tien varteen ei saa itse liikennemerkkejä asennella.
Teiden sulkemisen osalta pelastusteille pitäisi olla viranomaisilla pääsy, eli avain tai tieto avaimen olemassaolosta. Taitavat ns. pelastusteitä olla kaikki, jossa rakennuksia puomin takana (kesämökki tai talo). Tokihan tämä järkevää jo itsensäkin kannalta jos joutuu paloautoa tai ambulanssia tilaamaan.
Maalaisjärjellä pääsee pitkälle – oma on omaa ja toisten on toisten. Jos tiehen on käytetty toisten rahaa (norm. yksityistie), ei sitä aivan omana voi enää pitää.
Jos käyttää säännöllisesti esim. oikaisuna jotain yksityistietä, jonka osakas ei ole, yleensä voi sopia jostain tienkäyttömaksusta tiekunnan kanssa. Oman kokemuksen mukaan puhutaan yksikköeuroista (yksiköinnin luvuilla laskettavissa käytön mukaan), niin saa hyvällä omalla tunnolla ajella rauhassa.
Oikein harmitti korjuuyrittäjän puolesta, kun harvennusjälki oli aivan hyvä. Onneksi minun puumääräarvio oli osuvampi (isompi) kuin yhdistyksen, niin ei tarvinnut kuitenkaan tyhjää yrittäjän palstalla käydä.
”ettei muilutus onnistu” vaan onpa oletettavasti onnistun ainakin kerran. Mhy:ltä kiinteähintainen pystyhinta ja loppuerittelyistä näki, että korjuuyrittäjä ei saanut alkuperäistä taksaa. Ekana yhdistys yritti muuttaa minun tilitystä, mutta kun ei onnistunut, niin korjuuyrittäjä maksoi. Muuten olisi tuottanut tappiota yhdistykselle.
Perinteisesti mhy on nähty myös metsänhoidon edistämisorganisaationa. Itsekin nuorena kollina kävin yhdistyksen järjestämissä tilaisuuksissa ja koulutuksissa, jotka olivat lähes ilmaisia. Miten käy jatkossa metsänomistajien neuvonnan ja valistuksen, kun mhy:t keskittyy pisneksen tekoon? Pisnestähän se tunnetusti haittaa, jos toinen osapuoli ymmärtää jotain asiasta.
Metsäkeskuksesta aika ajoin yritetään leipoa virastoa – varmaan taas, kun hallitus vaihtuu. Mikä olisi ”virasto metsäkeskuksen” (luonnonvaravirasto) rooli. Jääkö jäljelle ketään, jonka intresseissä olisi edistää metsänomistajien ymmärrystä metsäasioissa? Virastothan taas perinteisesti vahtivat valtion/yhteiskunnan etua.
Kun seuraa tätä Turkki/Nato -keskustelua, niin kas kun Turkki ei älyä näpäyttää Ruotsia hyväksymällä Suomen. Siinäpä olisi oiva hämmennys…ja sivumausteena vahvistaisi kuitenkin Suomen asemaan Naton osana.
Jollei ole metsätalouden kalustoa, ei alveja pääse vähentämään. Mielestäni niitä ei ylipäätään voi vähentää osittain – kone joko on metsätalouden kalustoa tai ei ole. Ei kait siitä voi osaa laittaa myöskään poistoina vähennettävään omaisuuteen? Näinhän siinä kävisi, jos meinaa saada osan alvista pois, niin kone on osin metsäkone. Jos on metsätalouskone, oma käyttö tuloa. Jos ei ole metsätalouskone, metsätalouskäytön voi vähentää. Ihan varma en ole ”puolittaisesta” systeemistä, mutta itse pitäisin jompi kumpi.
Jollain voi olla parempaa tietoa tuosta osittaisesta verovähennyksestä, mutta tietty yksinkertaisuus helpottaa itseäkin.
Jos tarkoitat hiilen ja ilmaston kannalta, niin karkealla pensselillä: luonnontilaisessa suossa vesi estää turpeen hajoamisen, jolloin turvekerros vain kasvaa; ojitetussa suossa turve alkaa hajoamaan, ja siitä vapautuu hiilidioksidia sekä turvekerros ohenee.
Jännä tuo AJ:n luotto/sympatia mhy:lle? Se noudattaa kannanotoissa linjaa ”mhy voisi hoitaa” Niin voisi, mutta kun ei tee. Kyse on siitä, että onko mhy:t ymmärtäneet roolinsa metsänomistajien palvelijoina ja toteuttaisivat sitä sen sijaan, että tekevät pisneesiä ja leikkivät kaiken tietävää välikättä asioissa, joihin ei välikäsiä tarvita. Olisi ihan oikeaakin edunvalvonnan kaltaista tehtävää. Toivon, että yhdistykset strategioissaan asemoivat itsensä oikein metsäalan toimijakenttään ja jättää liiketoiminnan kilpailun vähemmälle.
Tämä liittyy sikäli keskusteluketjuun, että voisiko joku oikeasti tehdä asialle jotain, jos haluaisi ja saisi aikaiseksi?
Vastaan kuitenkin: näinhän se menee! Kemera-tuet maksetaan metsänomistajille, joten he viime kädessä vastaavat, että työt on tehty säädösten mukaan. Lain 4§ 1. mom. ”Tuki myönnetään yksityiselle maanomistajalle.” Eli tuen saaja ei ole urakan suorittaja, vaikka se meneekin urakan maksuihin.
Tämä Tomperin esittämä ongelma oli laajemmin esillä Otson sotkujen yhteydessä ja vaara on todellisempi noissa metsänparannushankkeissa (tiet, ojat): rahat käytetty – jälkeä ei syntynyt – koska tukiehtojen mukaista jälkeä ei ole syntynyt, takaisin perintä maanomistajalta. Eli pahimmillaan et ole hyötynyt mitään ja joudut vielä maksamaan käytännössä saamattomat tuet takaisin valtiolle korkoineen. Sama voi käydä, jos metsätien jälkihoitovelvoite on laiminlyöty ja tie ei enää toimi metsäautotienä.
Siis ymmärsin kysymykseksi sen, että keneltä peritään tuet takaisin, jos peritään?