Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Sama kokemus kuin Pakkalalla. Verottajalla on hyvät järjestelmät. Itsekin tein sellaisen koottavan kodan taukotuvaksi metsään. Kulut metsäverotukseen metsätalouden rakennelmana, niin kiinteistöveroa menee nimikkeellä ”Metsätalouden tuotantorakennukset” 2,6 euroa. Mitään lupia en siihen hakenut. Pieni kulu hyötyyn nähden (verovähennys ja hyvä tukikohta keskellä metsäpalstaa).
Yksi mielenkiintoinen näkökulma asiaan liittyy: kuinka monen suomalaisen aikuisen elämään tuollainen juhliminen kuuluu? Eli mitä kansanosaa Marin edustaa? Ei kuitenkaan opiskelijoita, missä ikävaiheessa itse saattoi tuollaiseen juhlintaan osallistua, koska opiskelijoiden asiat ovat aika kurjassa kunnossa tässä maassa tällä hetkellä.
Keskusteluhan kumpuaa vain siitä, että jotkut haluavat kieltää avohakkuun (jaksollisen kasvatuksen). Sama juttu, kun nasta/kitka-keskustelu viriää aina, kun joku höyrypää haluaa omaan uskoonsa ja elämänpiirinsä kokemuksiin perustuen kieltää nastat.
Kyllä tätä vähän samaa ajan takaa kuin Suorittava porras: ratsastetaanko tässä katteettomilla mielikuvilla ”JATKUVA kasvatus”, kun kuitenkin todellisuudessa keskustellaan vain yhden uudistamiskerran välttämisestä. Ilmastonmuutoksen perspektiivissä ei kyllä ole yhtään mitään merkitystä millä tavalla tässä seuraavan 10 vuoden aikana metsiä uudistetaan. Merkitystä on vain sillä, missä kunnossa metsät on nyt ja tulevaisuudessa – niin hiilensidontaa kuin muiden hyödykkeiden tuottamista varten.
Onko AJ:llä tai muilla enemmän tutkimustietoa seuraavilla tietoa jatkuvan kasvatuksen seurantatuloksista yli puusukupolvien? Nimittäin tuntuu tämä keskustelu pyörivän jatkuvan kasvatuksen sijaan seuraavan sukupolven aikaan saamisessa eli uudistamisen välttämisessä JATKUVAN kasvatuksen sijaan. Onko jatkuvalla kasvatuksella tulevaisuutta esim. 4. puusukupolveen asti (200 – 300v. eteenpäin)?
En tiedä, mitä Puuki ajaa takaa, mutta eniten on hulluja – jumalan on pakko rakastaa hulluja, kun niitä on niin paljon.
AJ keksi uudestaan Linkolan ratkaisun ongelmiin. Ukrainassa tätä nyt harjoitellaan ja itse kukin osallistumme koronaa levittämällä näihin talkoisiin. Paha vaan, että ihminen on kovin kekseliäs suojautumaan kaikilta omaa elämää uhkaavilta vaaroilta.
Mutta kun eilen kaupungilla kävelin, niin mielessäni totesin, ettei ole tulevilla sukupolvilla tulevaisuutta, kun melkein reunastaan 15-25 vuotiaat ajelivat sähköpotkulaudoilla. Seuraava ajoneuvo on sitten sähkörollaattori. Kyllä kaikki akkukäyttöiset härpäkkeet akkuporakonetta lukuun ottamatta pitäisi kieltää.
Helppoa olisi luetella turhia asioita…tai ainakin omasta mielestä turhia: katuvalot moottoriteillä ja asumattomilla tieosuuksilla (ajoneuvoissa hyvät valot), sähköportaat(jalat useimmilla ja loput hissillä), sähköpyörä alle 70 vuotiailla (pyörä muuten kulkee ihan polkemallakin), vesiskootteri ja moottorikelkka muilla kuin ammattikäytössä (soutuvene ja sukset keksitty aikaa sitten) jne. Olisiko raadilla jotain muuta, jollei lähdetä sirkushuveja kieltämään.
No, no, ei kait mehtäukko olisi sirkushuveja kieltämässä. Sehän on kuule YM, joka virittelee niitä maan kattavia moottorikelkkojen huviajeluverkostoja yksityismaille raharikkaita varten. Erähiihto on vanhanaikaista, ellei joku keksi sähkösuksia, ekologisen liikkumisen airueita, kuten sähköpyörää ylistetään (pari kuutiota kaivoslouhosta ja täysin vihreää päästötöntä sähköä, vain vailla).
Saapa nähdä, miten metsämaan hinnan kanssa käy? Toisaalta nousevat korot ja toisaalta inflaatio. Yksityisen osalta mennään usein korko edellä, jos pitää lainarahalla ostaa. Harva osaa vähentää inflaation vaikutusta.
Jos taas kassan pohjalle on kertynyt jotain, niin johonkin se on hyvä kiinnittää, kun 5-10% arvosta häviää joka vuosi, mikäli inflaatio jatkuu näin. Vaikuttaisi metsämaa kuitenkin pörssiosakkeita vakaammalta nyt.
Ketkä on syksyllä liikkeellä ostamassa ja joutuuko joku talousvaikeuksien vuoksi myymään? Perikuntien metsät voivat saada kyytiä.
”Hankala tyyppi” on aina jonkun mielipide. Jotkut vaan eivät jaksa ”piirileikkejä”.
Yhteistyökykyyn/kyvyttömyyteen liittyy paradoksi. Mitä kertoo sellaisen henkilön yhteistyökyvystä se, jos hän ei halua tehdä töitä ”yhteistyökyvyttömän” henkilön kanssa? Kaikkien kanssa pitää tulla toimeen, jos se edistää tuloksen tekoa.