Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä ”hyvät tyypit” tunnustuksensa ansaitsee, mutta ylikorostettu yhteishenki ja kiva työpaikka mentaliteetti pyllistää lahjakkaille, jotka sitten vaihtavatkin työpaikkaa, kun ei voi tehdä parastaan. Arvaatte sitten, kuinka tämä jätetty firma pärjää kilpailussa keskinkertaista tekemällä?
”Maailman luontopaneelin raportti: miljardit ihmiset ovat riippuvaisia luonnonvaraisista lajeista, siksi niitä pitää suojella
Joka viides maailman ihminen on riippuvainen luonnonvaraisista lajeista hankkiessaan toimeentulonsa ja ruokansa.</p>
Miljardit ihmiset hyötyvät päivittäin luonnonvaraisista lajeista. Näitä lajeja käytetään elintarvikkeina, energiana, materiaaleina, lääkkeinä ja monella muulla tavoin ihmisten hyvinvoinnin tukemiseksi.”Hiukan saa tällaiset julistukset hymyilyttämään. Epäilen, ettei kukaan maailmassa joitakin suurkaupungissa eläviä lukuun ottamatta ole tästä eri mieltä. Mutta johtopäätös, että metsätalous (ja siitä riippuvat ihmiset) pitäisi ajaa pohjoismaissa alas, hiukan ihmetyttää. Saattaa muutenkin johtopäätös olla hiukan kotoperäistä tai EU-tasolta peräisin. Tuossahan julistuksessahan on selvästi sisäänkirjoitettuna toteamus, että luonnon hyödyntäminen on välttämätöntä.
Siitä olen Timpan kanssa ehdottoman samaa mieltä, että kannattavuutta tulee tarkastella koko metsäomaisuuden (metsälö) kannalta eikä kuviokohtaisesti. Toiselta kuviolta saadaan tuloja toisen kuvion menojen kattamiseksi. Näinhän se reaalitalous muuallakin toimii.
aegolius se vasta pyörittelijä on 🙂 Sanoo, ettei tarvitse sijoittaa, mutta kuitenkin puhuu koron asettamisesta sijoitustuottojen tasolle. Tämä jos mikä on saivartelua – mikä on sijoitustuotto rahalle, jota ei sijoiteta? Se on nolla ja nyt inflaation aikaan jotakin miinus puolella.
Täällä somasti sotketaan talouslaskelmia ja käytännön tilanteita. On toki selvää, että jos ei nyt rahaa tarvitse ja hyviä sijoituskohteita ei ole, niin ei kannata kasvavaa metsää hakata.
Nyt kuitenkin kait keskustellaan Kujalan laskelmasta ja sen uskottavuudesta/perusteista.
Toisaalta kuten yllä aikaisemmin todettu, jokainen kohde on omansa ja tarkastelujakso riippuu omistajan preferensseistä. Tällaiset laskelmat, mitä nyt on tehty, ovat lähinnä propagandan arvoisia.
Tarkoittaako Jovain, että 3k€ jatkuvan kasvatuksen tuloa saadaan tuottamaan paremmin kuin 13k€ avohakkuutuloa, siksi, että se on jatkuvan kasvatuksen hakkuusta tienattu. Kyllä kannattavuuslaskelmissa aina on merkitystä milloin tulo saadaan ilman mitään spekulaatioita.
Laskelma herättää paljon asiallisia kysymyksiä. Miksi 50 vuoden tarkastelujakso? Miksei 30 vuotta? Ehkä siksi, että 50 vuodella jatkuva kasvatus saadaan paremmaksi. Näitä laskelmia katsellessa kannattaa aina muistaa se kasku siitä, paljonko on 2+2? Talouspuolella ratkaisun hakeminen alkaa kysymyksellä, paljonko sen halutaan olevan?
Mielenkiintoinen sijoittaja, kun korot eivät kiinnosta lainkaan??? avohakkuussa saadaan heti 10k€ 14 vuotta aikaisemmin käyttöön ja vielä 30 vuotta laskelman alusta avohakkuumallissa rahana oleva pääoma on suurempi. Nähtävästi ei hääppöinen sijoittaja, kun ei pysty sijoittamaan tuottoja kannattavasti.
Paikallinen mhy tarjoutui vuosi sitten tekemään reilulla tonnilla ennakkoraivauksen, johon minulla meni aikaa n. 5 tuntia. Eli noilla taksoilla täystyöllistettynä pääsisi keskisuuren yrityksen toimarin kuukausipalkkoihin (22k€/kk). Ei muuten kukaan valittanut, että olisi raivaus tehty huonosti ja hakkuujälki tuli hyvä, joten raivaus oli ainakin riittävän hyvä.
Luonnonmetsät katosivat, kun ihminen alettiin katsoa luonnon ulkopuoliseksi toimijaksi.
”Ongelmana konsensuksen haussa ovat kuitenkin tilannekuvaa hämärtävät kehityskulut: ” tuskin. Ongelma on siinä, että kun toisella osapuolella (saatte arvata kumpi) ei ole mitään hävittävää, niin ei kannata sopia ennen kuin kaikki tavoitteet on saavutettu. Tästä on käytännön kokemuksia aina 80-luvun lopusta alkaen. Kun maalia on saatu siirrettyä vähän eteenpäin, niin sitten tavoitellaan toista siirtoa.
Voi h…i kun taas ollaan muka keksimässä jotain ihan uutta. Nämä periaatteet ovat olleet aivan samoja 90-luvun alusta asti, kun metsätalous AIVAN ITSE aloitti luonnonhoidon huomioimisen. Aika suoraan löytyvät mm. Metsähallituksen ympäristöoppaasta.
Periaatetason tavoitteet ovat kuitenkin mielestäni oikea tapa lähestyä asiaa, koska se vie haluttuun suuntaan, mutta ei määrittele yksityiskohtaisia keinoja ja antaa mehtäukolle ja Metsäkupsalle vapaat kädet toimia kuten aikovat.