Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 761 - 770 (kaikkiaan 1,055)
  • isaskar keturi

    ”Luonnon omat ekosysteemit eivät tarjoa tuollaista yltäkylläisyyttä” Siis Kurkin mielestä ihminen ja ihmisen toiminta ei kuulu osaksi luontoa. Tällä päätelmällä kovimman luonnonsuojelijat ja Linkola oli oikeassa ja metsätalous on lopetettava heti.

    Kyllä kokonaisuus muodostuu luonnosta mukaan lukien ihminen ja ihmisen toiminta. Ehkä ne hyönteiset oli aikaisemmin jossain muualla mutta maatalouden myötä siirtyivät pihoille, kuten on nyt tehnyt moni muu laji. Oravia taitaa olla enemmän pihapiireissä kuin metsissä. Ketut siirtyvät kaupunkien apajille jne. Eli luonto muuttuu alati, mutta on koko ajan läsnä sellaisena kuin sattuu silloin olemaan.

    isaskar keturi

    Luontokato käsitteenä sisältää sisäisen ristiriidan, joka ei ole mahdollista. Se on pelkästi tiettyyn tavoitteeseen ja tunteeseen vetoava käsite, jolla on tarkoitus pelotella ihmisiä. Toki tarvetta pelotteluun on, mutta jos pelko kanavoituu kuten tavallisesti syyllisten etsimiseen muualta kuin omasta toiminnasta, homma on vain ja ainoastaan vahingollista.

    Aloitin tämän ketjun juuri sillä, että voiko luonnon MUUTTUMISESTA käyttää käsitettä luontokato? Luonto on aina ja tässä sellaisena kuin se on! Asian ytimessä oltaisiin jo puhuttaisiin aikaisempaan tapaan lajikadosta. Nyt maailmalla on rinnalle tullut huoli rakentamattoman luonnon pinta-alan vähenemisestä, mikä juurikin tarkoittaa metsäkatoa. Kun meillä ei ole varsinaista metsäkatoa, niin sitten nousee tämä luontokato otsikoihin, vaikka kyse lähinnä lajikadosta. Ensin vähenee yksilömäärät ja sitten laji häviää – näinhän se toimii.

    Itse olen kyllä erityisen huolissani hyönteiskadosta. Ei tarvitse paljon aikaperspektiiviä, kun tajuaa, että se on lähinnä maatalouden muutosten seurausta. Ennen maatalojen pihat kuhisivat hyönteisiä syöviä lintuja (mm. pääskysparvit olivat valtaisat). Nyt sonta umpioidaan ja kaikki on niin steriiliä, niin missäs ne hyönteiset lisääntyisivät. Laitumet on kuin nurmikenttiä jne. En moiti tästä maanviljelijöitä, vaan totean muutoksen.

    isaskar keturi

    Tolopainen on uudestisyntynyt Linkola, joka on sitten edellisen elämän jälkeen kuitenkin muuttanut suhtautumistaan suojeluun 🙂 Eli pieni kirkastuksen hetki on välissä ollut…

    isaskar keturi

    Mutta onhan sitä kuitenkin edistytty siitä, kun vuosi sitten esitettiin hiiliveroa metsänomistajille, jos käyttävät omaisuuttaan. Tästä kirjoitin jo aikaisemmin, että kukahan ne kompensaatiomaksut kerää, joiden pohjana luultavasti käytettään sinun ja minun hiilinieluja?

    isaskar keturi

    Mitä pienemmälle alalle tavoitteet asetetaan, sitä mahdottomammiksi ne tulevat. MELA-laskelmalla tämä hyvin havainnollistuu. Kun samoilla rajoitusehdoilla lasketaan hakkuusuunnite kunnille erikseen ja koko valtakuntaan, tulee valtakunnallisella laskelmalla merkittävästi suurempi suunnite kuin kuntakohtaiset suunnitteet summaamalla.

    Tietysti pitäisi ”tieteellisin perustein” asettaa tavoitteet (lue ”rajoitteet”) niin, että ne tukevat tavoiteltavaa hyötyä. Mutta kuka on oikeutettu tavoitteiden asettamiseen – ilmastopaneeli? Onneksi ei.

    Toisaalta onhan jo nyt kuviokohtainen suojelutavoite (säästöpuut) olemassa.

    isaskar keturi

    Koneyrittäjien mukaan metsäkoneala työllistää n. 6500 henkeä. Tämä vastaa 300 uudella n. 22 v. työuraa alalla. Jos on lisätarvetta, niin päästäneen nopeasti yli 25 v. työuraan, joka varmaan lähempänä todellisuutta kuin 35 v. Monet alalle tulevat ovat jo lapsuusiän selkeästi ohittaneet ja/tai eivät pysy koko aikaa alalla.

    Pimeä metsä yksin ei houkuttele kaupunkilaispoikia sen enempää kuin kaupunkilaistyttöjäkään.

    isaskar keturi

    Tuosta Jätkän kommentista tuli mieleeni, että jokseenkin viheliäinen on tapa, jossa jotkut jättävät säästöpuuryhmän kuvion reunaan. Jos kuvio sattuukin olemaan rajalla, niin tosi helposti naapurin puolella hakkuussa siipaistaan sinunkin tukit. Minulta meni näin kerran muutama reilun kuution kuusi.

    isaskar keturi

    Kun lukee elämyskertomuksia menneiltä vuosilta, heinän tekokin oli yhtä kahvittelua ja tyttöjen jahtaamista. Oma mielikuva niistä vähistäkin kerroista on enemmin hikeä, kuumuutta, rakkoja, kutinaa ja halua pois pellolta tyttöjä jahtaamaan. Jos mikä niin nämä elämyskertomukset eivät ole luotettavaa aineistoa menneistä ajoista.

    Yllä mainittu ei tosin poista sitä tosiasiaa, että monet lajit ovat selvästi vähentyneet. Mikä on syy siihen, niin se taas ei ole aivan selvää, ja siksipä on helppo osoitella yhtä luontoa näkyvästi muokannutta elinkeinoa paremman selityksen puutteessa. Ja kuten Scientist yllä kirjoitti toisaalta nyt on lajeja, joita ei juurikaan ennen nähnyt.

    isaskar keturi

    Muistellaan sitä legendaa PV:n metsurista, joka sotki puolustushallinnon palkkajärjestelmän PV:n komentajaa kovemmilla kuukausiansioilla. Että kyllä metsurikin voi rahoihin päästä hyvillä kohteilla ja kovalla työllä … ainakin ennen.

    Onhan tämä hilpeää tämä koneellistamisen nimeen vannominen kuten aikaisemmin kirjoitin. Hinnasta ja laadusta viis, kunhan ei tarvitse työntekijöitä. Kiinteät kulut muuttuviksi? Paskan marjat…omat riskit yrittäjälle ennemminkin.

    Sitten siirrytään seuraavaan keskusteluketjuun kauhistelemaan ilmastonmuutosta ja miten ei ymmärretä, että fossiilisten polttoaineiden käyttö on pahasta ja pitäisi käyttää vain puuta…häkäpönttökoneet metsiin???

    isaskar keturi

    Visakallo – kyllä ne hirviluvat ovat julkisia. Julkisuuslaki 1§ ”Viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei tässä tai muussa laissa erikseen toisin säädetä.” ja missään laissa ei ole kyllä hirviluville mitään poikkeusta. Kunhan salaseurat yrittävät asian epämääräisin perustein salata. Tietopyyntö Suomen riistakeskukselle vaan, niin tiedot annetaan tai saat perustelut, miksi ne laista huolimatta halutaan salata.

Esillä 10 vastausta, 761 - 770 (kaikkiaan 1,055)