Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Pahoittelen aikaisempaa kolminkertaista kirjausta, kun sivut ilmoitti duplikaatista ja kommentti ei näyttänyt tallentuvan.
Siitä veronalaisuudesta on verottajan selkeät ohjeet
”Jos vahingon- tai vakuutuskorvauksella korvataan elinkeinotoiminnan tai maatalouden tulolähteeseen kuuluvalle omaisuudelle aiheutuneita vahinkoja taikka korvaus muuten saadaan elinkeinotoiminnan tai maatalouden tulon sijaan, vahingonkorvaus on kyseisen tulolähteen yritystuloa (laki elinkeinotulon verottamisesta 5 § ja 50 § sekä maatilatalouden tuloverolaki 5 §).”
”Veronalaisen pääomatulon sijaan saatu vahingonkorvaus on veronalaista pääomatuloa.”
Omaisuuteen kohdistuvat vahingon- ja vakuutuskorvaukset – vero.fi
Sellainen fakta, että mikään ei oikeuta moninkertaisiin maksuihin. Kun vahingon kärsijä on muu kuin sopijapuoli, homma menee täysin vahingonkorvauslain mukaan. Puukauppasopimuksissa on ehtoja, että sovitun alueen ulkopuolisesta hakkuusta hakkuuoikeuden haltija korvaa ”tuplahinnan”- Tämä koskee siis vain sopijapuolia.
Itse olen tyytynyt siihen, kun joku kohtuullinen korvaus tulee eli sellainen molemmille sopiva pyöreä summa. Sehän on sitten myös puukauppatuloa ja alv-velvollisen tulee muistaa alv.
Kun vahingon kärsijä on joku muu kuin sopijapuoli, korvaukset menee täysin vahingonkorvauslain mukaan – mikään ei oikeuta moninkertaisiin maksuihin. Puukauppasopimuksissa on usein ehtoja, että sovitun alueen ulkopuolisesta hakkuusta hakkuuoikeuden haltija korvaa ”tuplahinnan”- Tämä koskee siis vain puukaupan sopijapuolia.
Itse olen tyytynyt siihen, että joku kohtuullinen korvaus tulee eli sellainen molemmille sopiva pyöreä summa. Se on sitten puukauppatuloa ja pitää muistaa alv.
Niin se vaan on. Vaikka kaveri kuinka viittilöisi, että anna tulla vaan, niin kyllä se päälleajaja vastuussa on.
Sellainen kuriositeetti, että mikään ei oikeuta moninkertaisiin maksuihin. Kun vahingon kärsijä on muu kuin sopijapuoli, homma menee täysin vahingonkorvauslain mukaan. Puukauppasopimuksissa on ehtoja, että sovitun alueen ulkopuolisesta hakkuusta hakkuuoikeuden haltija korvaa ”tuplahinnan”- Tämä koskee siis vain sopijapuolia.
Itse olen tyytynyt siihen, kun joku kohtuullinen korvaus tulee eli sellainen molemmille sopiva pyöreä summa. Sehän on sitten myös puukauppatuloa alveineen.
Kyllä korvausvastuu on puun korjaajalla eli virheen tekijällä. Harvoin näistä riitaa saa, kun kerran puut on viety ja yleensä summat melko pieniä. Yhteyttä korjaajaan ja kohtuullinen korvaus kantojen perusteella.
Niin ylipäätään MOTsta tuli tunne, että oli metsätalousmyönteinen, mutta asioita ei uskallettu sanoa vihervasemmistolaisen aatteen vallitessa suoraan. Siksi jäi vähän sekava kuva.
Koulussahan vetyä (vetypommi) tehtiin nakkaamalla natriumpala veteen.
Kannattavinta on vuokrata pelto potun kasvattajalle. Pellon vuokra on huonoillakin alueilla joku 150 e/ha/v=>12 000 e/ha/80v ja tuloja tulee tasaisesti alusta lähtien.
Nykyisillä puun hinnoilla pitäisi saada kiertoaikana 400-500 kuutiota puuta hehtaarilta samaan taloudelliseen tulokseen (arvio ilman laskelmaa – jos joku haluaa, voi tehdä tarkemman laskelman) ja pellon vuokrarahat tulee kerran vuodessa tilille ilmaan mitään vaivaa.
Kyllä Stihlin ominaisuus on erittäin pieni ketjuöljyn kulutus. Bensaa sen sijaan menee tai tankki on pieni, kun 201:n tankki kestää vajaan tunnin harrastelijallakin. Samaan aikaan ketjuöljyä menee noin silmämääräisesti vain puoli tankkia.
Lyhyellä tähtäimellä (josta politikot kiinnostuneet) Metsänmies on ympäristörikollinen, mutta pitkällä tähtäimellä (mikä on luonnon kannalta olennaista) melkoinen ilmastomuutoksen vastaisen taistelun sankari. Tosin palkkasoturi kuten moni meistä ja palkkasotureille ei myönnetä valtion kunniamerkkejä sankariteoista.
Kaikki kaadettu ei lahoa ilmaan vaan osa jää maaperän hiilivarastoon pysyvästi.