Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Mehtäukko – kyllä siinä minun kohteessa suurin selitys on huono kuski. Myös kolhuja oli kakkosharvennuksen kuviossa (sama leimikko) niin, että ostomiestäkin hirvitti. Yhdessä kohtaa oli yhden puun kaadon yhteydessä onnistuttu kolhimaan 6 pystyyn jäänyttä 🙂 Tämä oli niitä harmillisia kohteita, joihin ei itse ehtinyt täältä kauempaa kesken hakkuun katsomaan.
Osasyy tuossa enskassa oli kyllä varmaan se, että oli vähän eriparisesti kasvanutta ja maastonmuodot, mutta ne on huono selitys. Kuten toisessa ketjussa oli puhetta, pieni jalkatyö ennen korjuuta olisi ollut paikallaan. Myös hyvän näkyvyyden mäntyinen laki (enskaa sekin) samalla kuviolla oli aivan kummallisesti ristiin rastiin ajettu. Yksi neljänneshehtaarin nurkka oli jäänyt kokonaan hakkaamatta.
Tämä oli niitä sellaisia kohteita, että ..tti pitkän aikaa sen jälkeen. Piti asioida siitä aina asiakkuusjohtajaa myöten.
No ei tokikaan se minun tapaus ole käytäväharvennus, vaan pilattu hyväkasvuinen kuusikko. Siinä on kuitenkin samoja elementtejä – vähän tiheämpi ajouraväli ja harventamaton tai lähes harventamaton ajouraväli. Nyt muutaman vuoden seurannan perusteella näyttäisi, että toinen harvennus on tehtävä normaalia aikaisemmin, ettei oksat kuole liian korkealle. Mielenkiintoista onkin, miten ajourat asettuvat seuraavassa harvennuksessa?
Tällaisiahan syntyy, kun tunari koneyrittäjä tekee liian leveitä ajouria liian tiheään. Itsellä yksi tällainen yhden tunarin jäljiltä. Mielenkiinnolla odotan, miten se siitä kehittyy. Siis GPS:stä ja kartoista huolimatta osa ajourista 13-15 metrin välein ja ylileveitä. Ajourien välit sitten jäivätkin harventamatta, kun takana paistoi toinen ajoura Keskimääräinen ajouratiheys varmaan 15 m. Kyseessä MT-kuusikko. Vähän piti kuitenkin käydä pahimmat tiheiköt sitten itse korjaamassa. Tästä Group maksoi kyllä korvauksiakin, vaikka korvauksia pienentääkseen otti samaan tarkastusmittaukseen UPMn hyvin tekemän viereisen kuvion harvennuksen – heh heh. Ei osannut tarkastajakaan karttoja lukea.
Taisi joku muukin laittaa kännissä äpillä auton lämpiämään etänä ”
Pysäköitynä ollut auto paloi Skinnarilassa”Ei pohjapinta-alan ja runkoluvun mittaaminen kovin vaikeaa ole. Kysehän tuloksissa on siitä, että nämä lakirajat eivät täyty lähes 60% tutkituista kohteista. Yleensä ollaan jo aika pahasti pielessä, kun lakia rikotaan, olkoon syyt mitkä tahansa.
Tässäkin mentänee normaali kaavalla: ensin kiistetään, sitten kyseenalaistetaan tulokset ja lopulta yritetään vierittää syy muualle (huono lähtötilanne, väärät ohjeet, ”pakko” jne.)
”Kyllä aukkoon puustoa tulee kuitenkin. Mikään alue ei jää täysin puuttomaksi, vaikka ei tehdä mitään.” Lapissa se vaan saattaa pahimmillaan viedä sen 30-40 vuotta, kun 30 vuotta hakkuusta aukko kasvoi vain siniheinää eräälläkin siemenpuukohteella Muoniossa. No olihan sielläkin vielä ne siemenpuut…
Toivotaan hyvää itikkakesää – kyllä sinne mahtuu retkeilemään ilman suurempaa haittaa.
Ei hieskoivussa ole mitään vikaa puuna. Hiukan hidaskasvuisempi siemensyntyisenä ja lyhytikäisempi kuin raudus. Raaka-aineena yhtä hyvä ja Saastamoisen vaneritehtaan mielestä pohjoisen hies parempikin kuin raudus. Kävivät hakemassa Kolarista asti. Ongelmat liittyy enemmän syntytapaan vesasyntyisenä kuin puuhun muuten. Täydennyspuuna kannattaa ilman uuta jättää viimeiseen harvennukseen asti.
Niin, eiköhän saman tien mennä vaikka Brasiliaan tutustumaan, kun siellä kasvut ja hehtaarikuutiot ovat vielä isommat?
Scientistille noista ennallistamisista. Ymmärtääkseni Euroopassa on koko tämän vuosituhannen ollutkin vallalla pyrkimys alkuperäisiin puulajeihin, mutta sekään ei tapahdu hetkessä. Paljoltihan tämä tarkoittaa lehtipuumetsiin palaamista.
Jos on käynyt Keski-Eurooppalaisessa pyökkimetsässä, on helppo nähdä, mistä erot johtuvat kuutiotilavuuksissa.
Suorittava porras – kyllä joo välillä tulee kuva, että maaston muodot vaikuttaa kuin armeijassa. Jos laittaa joukkueen kävelemään rintamassa mäen yli, niin kaikki päätyvät mäen laelle 🙂 Olisiko niin, ettei käytetä jalkatyötä maastoon tutustumiseksi? Kiire hakkuulle ja maasto-olosuhteet tulevat yllätyksenä.
Myös sitä on parissa leimikossa käynyt, että osa kohteesta on jäänyt kokonaan hakkaamatta. Ikävää hakkaajan kannalta, kun kertymä jää pienemmäksi ja ikävää mo:n kannalta, kun harvennusta tarvitseva metsä jää ränsistymään. Jalkatyö tuossakin olisi auttanut.
Mikä on suhtautuminen jalkatyöhön? Keskimäärisen leimikon katsastukseen jalan ei mene kauaa aikaa – voisi tulla ajan säästönä turhan pääkäilyn välttämisessä myöhemmin.