Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Taitaa olla lakerikenkä porukkaa täällä. Olen kyseiseltä taukotuvalta käsin tehnyt viikon savottaa, raivaushommaa ja istutusta. Pesulla kävin läheisellä joella. Jotkut vaan haluavat rahastaa kilometrikorvauksilla ja miettii, miten ne saisi maksimoitua. Minä maksimoin tehollisen työajan majoittumalla mahdollisimman lähelle työmaata. Työtä voi sitten tehdä vuoroissa. Eräskin helteinen kevät istutushomma meni kivasti, kun istutti aamulla aikaisin ja keskipäivän tauon jälkeen illalla uudestaan. Ei viitsisi kyllä 300 km:n päästä ajella edes takaisin.
Sellaisen valmiskodan (9m2) laitoin ja sinne kamiinan. Taisi paritonnia tulla kustannuksia. En ilmoitellut mihinkään, mutta laitoin sen metsätalouden rakennelmana poistojen kautta. Verottaja sen sitten laittoi kiinteistöverolle jonain metsätalouden tukikiinteistönä. Muutama euro vuodessa veroa. Kyllä kannatti laittaa poistoihin, ei ikinä mene kiinteistöveron takia tappiolle.
Oikein hyvä. 40 hehtaarin palstalla ei ole 900 metriä pitempää matkaa mihinkään kohteelle. Istutus ja muut hommat näin vanhalle ukolle mukavampia, kun voi käydä laittamassa keskellä päivää kunnon syötävää ja ottaa pienet torkut…varsinkin hellepäivinä. Pystyy tekemään pidemmän päivän, kun ei tarvitse tehdä yhtäsoittoa. Palsta kaukana kotoa. Plussakeleillä voi yöpyäkin.
Mitkäs ne olivatkaan ne kapitalistin kaksi pahinta painajaista…järjestyksessä?
toisena: Sosialismi toteutuu
ykkösenä: Vapaa kilpailu toteutuu!
Siksipä teollisuuden lopparit ja piilokorruptoidut poliitikot junailevat kaiken maailman tukia ja mekanismeja, jolla yksityistä omistusta voidaan mielivaltaisesti loukata ja vapaata kilpailua häiritä. Esimerkkeinä pakkolunastukset, verovapaudet ensiharvennuksille, kemera tuet nuorten metsien harvennuksiin jne. Eihän sitä teollisuuden kapitalistilla olisi muuten varaa omaa kapitaalia kasvattaa.
Kuusen pystykarsinta on turhaa. Oksat ei vaikuta laatuun, Jos jotain haluaa tehdä oksien suhteen, harvennukset ajallaan, että tulee mahdollisimman vähän kuolleita/kuivia oksia. Tuore oksa ei haittaa kuusessa.
Tomperi, yksityistielain mukaiset yksityistiet ovat tieliikennelain alaisia teitä ja sitä koskevat asiaa säätelevät säännökset. Virallisen (tieliikennelainmukaisen oikeilla mitoilla) saa asentaa tien omistaja. Yleisen tien varteen ei saa itse liikennemerkkejä asennella.
Teiden sulkemisen osalta pelastusteille pitäisi olla viranomaisilla pääsy, eli avain tai tieto avaimen olemassaolosta. Taitavat ns. pelastusteitä olla kaikki, jossa rakennuksia puomin takana (kesämökki tai talo). Tokihan tämä järkevää jo itsensäkin kannalta jos joutuu paloautoa tai ambulanssia tilaamaan.
Maalaisjärjellä pääsee pitkälle – oma on omaa ja toisten on toisten. Jos tiehen on käytetty toisten rahaa (norm. yksityistie), ei sitä aivan omana voi enää pitää.
Jos käyttää säännöllisesti esim. oikaisuna jotain yksityistietä, jonka osakas ei ole, yleensä voi sopia jostain tienkäyttömaksusta tiekunnan kanssa. Oman kokemuksen mukaan puhutaan yksikköeuroista (yksiköinnin luvuilla laskettavissa käytön mukaan), niin saa hyvällä omalla tunnolla ajella rauhassa.
Oikein harmitti korjuuyrittäjän puolesta, kun harvennusjälki oli aivan hyvä. Onneksi minun puumääräarvio oli osuvampi (isompi) kuin yhdistyksen, niin ei tarvinnut kuitenkaan tyhjää yrittäjän palstalla käydä.
”ettei muilutus onnistu” vaan onpa oletettavasti onnistun ainakin kerran. Mhy:ltä kiinteähintainen pystyhinta ja loppuerittelyistä näki, että korjuuyrittäjä ei saanut alkuperäistä taksaa. Ekana yhdistys yritti muuttaa minun tilitystä, mutta kun ei onnistunut, niin korjuuyrittäjä maksoi. Muuten olisi tuottanut tappiota yhdistykselle.
Perinteisesti mhy on nähty myös metsänhoidon edistämisorganisaationa. Itsekin nuorena kollina kävin yhdistyksen järjestämissä tilaisuuksissa ja koulutuksissa, jotka olivat lähes ilmaisia. Miten käy jatkossa metsänomistajien neuvonnan ja valistuksen, kun mhy:t keskittyy pisneksen tekoon? Pisnestähän se tunnetusti haittaa, jos toinen osapuoli ymmärtää jotain asiasta.
Metsäkeskuksesta aika ajoin yritetään leipoa virastoa – varmaan taas, kun hallitus vaihtuu. Mikä olisi ”virasto metsäkeskuksen” (luonnonvaravirasto) rooli. Jääkö jäljelle ketään, jonka intresseissä olisi edistää metsänomistajien ymmärrystä metsäasioissa? Virastothan taas perinteisesti vahtivat valtion/yhteiskunnan etua.
Kun seuraa tätä Turkki/Nato -keskustelua, niin kas kun Turkki ei älyä näpäyttää Ruotsia hyväksymällä Suomen. Siinäpä olisi oiva hämmennys…ja sivumausteena vahvistaisi kuitenkin Suomen asemaan Naton osana.
Jollei ole metsätalouden kalustoa, ei alveja pääse vähentämään. Mielestäni niitä ei ylipäätään voi vähentää osittain – kone joko on metsätalouden kalustoa tai ei ole. Ei kait siitä voi osaa laittaa myöskään poistoina vähennettävään omaisuuteen? Näinhän siinä kävisi, jos meinaa saada osan alvista pois, niin kone on osin metsäkone. Jos on metsätalouskone, oma käyttö tuloa. Jos ei ole metsätalouskone, metsätalouskäytön voi vähentää. Ihan varma en ole ”puolittaisesta” systeemistä, mutta itse pitäisin jompi kumpi.
Jollain voi olla parempaa tietoa tuosta osittaisesta verovähennyksestä, mutta tietty yksinkertaisuus helpottaa itseäkin.