Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Niin kyllä laissa ja asetuksessa on säädetty kasvatushakkuilla jäävälle puustolle minimirajat. Jos jäljelle jäävän puuston määrä ja laatu eivät ole riittävät puuston kasvattamiseksi edelleen, seuraa uudistamisvelvoite. Eli nyt vaan uudistamaan ne 60% tarkastetuista kohteista.
Ei pidä kaikkea uskoa (jos mitään), mitä lehdet kirjoittavat. Metsäkeskuksen omilla sivuilla tiedotetaan ”Yhdelläkään tarkastetulla kohteella korjuujälki ei ollut metsänhoitosuositusten mukaista”
Enemmän lehdissä saa klikkauksia ”lain vastainen” ja ”luontokato” kuin ”ei noudata suosituksia” ”maailma muuttuu Eskoseni”
Nyt on taas uutisoitu MAANKÄYTTÖSEKTORIN muuttumisesta päästölähteeksi. Metsät kasvavat edelleen enemmän kuin niitä hakataan ja siitä huolimatta metsätalous nimetään syylliseksi??? Taitaa tämä Ylen uutisen lause paljastaa koko ajattelutavan tai ideologian pohjan ”Tämä johtuu siitä, että tarkentuneiden tietojen mukaan puustobiomassan kasvu ei ole alentunut niin paljon kuin pikaennakon laskennassa oletettiin.” Eli oletettiin! Ei laskettu, ei arvioitu, ei tutkittu, vaan oletettiin 🙂 Ja kuka oletti? Ollikainen? Sama lause pitää sisällään myös sen faktan, että puustobiomassa kasvaa edelleen ja siitä huolimatta laajan yleisön mielessä uutisoinnin vuoksi metsätalous on päästölähde.
Hesarissa joku ihmisraunio kirjoitti, miten pitää olla kiitollinen EU:lle siitä, että Suomessa on arvokkaita luontokohteita säilytetty, kun EU suuressa viisaudessaan on näitä naturia ja muita luontodirektiivejä säätänyt. Mistähän tämä järjen jättiläinen on kuvitellut EUn ne luontokohteet tänne taikoneen? Kyllä kiitollisuus pitää osoittaa niille maanomistajille ja Metsähallituksen paikallisille ammattilaisille, jotka ovat nämä kohteet aivan itse vapaaehtoisesti omalla kustannuksellaan jättänyt rajumman metsänkäsittelyn ulkopuolelle vaalien sukupolvista perintö ns. kirveenkoskemattomista metsälänteistä.
Nähtävästi AJ nukkui ne kurssit, jotka minä olin hereillä vaikka eri kurssilla oltiinkin. Lahopuista opetettiin, että niitä aiheuttaa ikääntyminen ja metsän tuholaiset kuten maannousema ja ukkoniluri pari mainitakseni. Sitten opetettiin, että ne pitäisi korjata pois, ettei niistä leviä tuhoja muihin puihin. Noin niin kuin pelkistetysti. Enemmän pelättiin sitä, että niitä on metsissä liikaa kuin liian vähän, kun silloin 80-luvun alussa kohkattiin metsätuhoista, joka tappaa viimeisetkin erämaat Sallaa myöten.
Ja Kepu muka pettää aina, vaikka ei petä pettäessäänkään 🙂 Väpä on ollut vain kerran väärässä luullessaansa olleensa väärässä ja peruuttanut vain peruutuksensa 🙂
Niin edelleenkin: puuta ei osteta ja myydä sen takia, että metsänomistaja saisi puuta myytyä, vaan sen takia, että joku tarvitsee puusta tehtyjä tuotteita. Se mitä ja miten se puu kannolta lähtee, optimoituu sen mukaan, mitä kuluttaja kaupasta hakee…tai pitäisi optimoida. Jos ketju on sujuva ja vastaa tarpeita, niin hinta puullekin voi olla hyvä, kun ei tuhlata sivuvirtoihin.
Tärkein syy firmoille pitää puun korjuuketju kannolta tehtaalle omissa käsissä on puuhuollon varmuus. Eniten maksaa, jos puu ei ole ajallaan käyttöpaikassa ja tehtaalla tapahtuu häiriöitä. Koko hommahan pyörii noita tehtaita ja niiden tuotantoa varten – kuningas ei ole metsänomistaja päin vastoin kuin Husse kirjoitti.
Tämän aamun maastullissa oli hyviä kirjoituksia EUn metsäpolitiikasta – erityisesti EFI kaverin kannanotot olisi hyvä huomioida päättävillä tahoilla. Ympäristöjärjestöt vievät populistista EU päättäjien joukkoa kuin pässiä narussa – teuraalle.
Viimeisenä kommenttina tähän korruptiosta puukaupan tilityksiin harhautuneessa keskustelussa voisi esittää kysymyksen:
Miettiköön kukin tykönään, miksi Virossa, jossa pohjoismaisilla metsäfirmoilla ei ole omaa korjuuorganisaatiota ja kaikki puu pitää ostaa tienvarresta, puun tienvarsihinta on moninkertainen Suomeen verrattuna. Varmaahan on, ettei puun korjuukustannukset Virossa ole moninkertaiset Suomeen verrattuna. Voisiko kauppatavalla ja rakenteilla olla tähän jotain osaa, vai onko se puu niin paljon parempaa lahden toisella puolella?
Selvyyden vuoksi – minä en tiedä syytä, kun en asiaa ole tutkinut, eikä minulla ole asiaan mitään ennakko-oletusta. Ihmetys vain…