Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
AJ:n Hassisen kone oli ensin – ja siitä nimi yhtyeellekin 🙂
Taas uusi nollatutkimus, jonka pääasiallinen sisältö on: puussa on hiiltä niin kauan kuin se on puuta! Heh heh, näillä tutkimuksillako ilmastohätätila ratkaistaan???
Kaakkois-Suomeen on kotiutunut uusi uhka, joka ei ole missään kytköksissä myyriin – villisika, jonka oletetaan baltian maissa tuhonneen kanalintukannat lähes kokonaan.
Tuo AC kirjoittama näyttää tutkimusten mukaan olevan juurikin noin yksinkertaista – kun on paljon myyriä, on paljon petoja – ja kun on paljon petoja, joutuu entistä useampi myyrä ja lintu petojen ruuaksi.
Teeren osalta meillä päin soidinpaikkojen häviäminen (avosuot, metsäniityt, järvenrantaniityt yms.) on yksi keskeinen syy kantojen pienenemiseen. Nykyinen metsityspalkkio antaa sitten lopullisen kuoliniskun.
Metsolle riittää, kunhan on riittävästi yli 8m metsiä riittävän väljinä ja joitakin suhteellisen muuttumattomina säilyviä alueita (kalliomäet, kitumaan metsät yms.) soidinkeskuksia varten.
Pyy on mielenkiintoinen. Aikanaan runsaan kannan aikoihin pyitä oli paljon vanhoissa männiköissä, joissa oli aliskasvokuusien ryhmiä ja reunamilla leppäpöheiköitä.
Pyyt ja teeret ovat meillä päin selvästi enemmän vähentyneet kuin metsot. Hyvinä vuosina metsoja on aivan viime aikoina ollut ihan yhtä runsaasti kuin 70-80 luvun vaihteessa. Tosin ei niitä koskaan aivan päntiönään ole ollut.
Oman lusikkansa soppaan laittaa kaikki hätäpäissään tehdyt ehdotukset, joiden vaikutusta muihin samanlaisiin ei ymmärretä, kuten nyt Uusi Suomi
Lannoittamalla höttöpuuta ja sitten entistä enemmän kestävää puutuotetta? No ei tietenkään nämä ole aina keskenään ristiriidassa, mutta kuten AJ aikaisemmin kirjoitti – ei oikein hädissään tiedetä mistä narusta pitäisi ensin vetää? Syynä voi olla, ettei ymmärrä näkemäänsä ja takertuu kaikkeen vähänkään tutun oloiseen tai itselle mieluiseen tietoon.
Niin mitään järkeähän tuossa ei ole ja siksi se herättääkin mainitsemani kysymykset. Alkuhan pitää paikkaansa, että ”kasvua (selvästi) pienemmät hakkuut johtavat lopulta nettokasvun ja metsätalouden loppumiseen.”, koska se johtaa metsien ikääntymiseen ja tilan huonontumiseen – ei tosin kovin nopeasti.
Mielenkiintoista mielipiteessä oli myös kohta ”Pysyvästi kasvua pienemmät hakkuut johtavat lopulta nettokasvun ja metsätalouden loppumiseen. Metsien hiilensidonnan kannalta tämä on parempi vaihtoehto kuin nykyinen metsätalous,” Siis herrojen mielestä nykyinen metsätalous on turmiollista. Ja mikähän on heidän mielestään tämä’ ”nykyinen metsätalous”? Hakkuuthan ovat käytännössä koko ajan kasvua pienemmät, jos otetaan kohtuullinen tarkasteluväli (ei yksittäiset vuodet) ja koko Suomi.
Onko tutkijoilla jotenkin tarve myötäillä median luomaa ”yleistä mielipidettä”?
Mutta muutenpa sanoma on oikea. Metsien nieluksi pitää laskea puuston lisäksi käytössä olevat puutuotteet.
Niin kyllä koneyrittäjät voisivat katsoa peiliinkin. Jos esim. Metsähallitus kilpailuttaa sopimukset, niin miksi tarjotaan alle kannattavuusrajan? Ei kilpailutuksen tarkoitus ole hakea alle kannattavuuden meneviä hintoja, vaan löytää markkinoilta yrittäjät, jotka tehokkaimmin (pienimmin kustannuksin) pystyy tekemään kannattavaa liiketoimintaa.