Käyttäjän Izuzuuppinen kirjoittamat vastaukset
-
Nostokoukun kanssa samaa mieltä, mutta en itse keskustelun aiheesta. Meillä on täysin laiminlyöty julkinen taloudenpito.
Suomi on sosialistinen hölmölä, jonka julkisen sektorin edustajat eivät ymmärrä sitä, että valtaosa heidän käyttämistään euroista tulee avoimen sektorin eli lähinnä yritysten ja avoimen sektorin palkansaajien veroista. Valtiolla kun ei ole yhtään omaa rahaa. Kaikki on veroja tai lainana otettua siirrettyä verotusta. On rakennettu kaikenlaisia etuja kaikille vaikka rahat loppuivat jo 15 vuotta sitten. Sote-kuvion mielipuolisuudesta saa jonkinlaisen kuvan kun suhteuttaa sen valtion budjettiin. 30% kaikesta rahasta menee soteen! Tämä on surullinen maailmanennätys alallaan.
Taloustasapainosta käytävässä keskustelussa oppositiopoliitikkojen kommentit ovat pelkkää mölyä vailla mitään ratkaisua. Vastakkainasettelun lietsomista. Vailla ymmärrystä kokonaisuudesta. Populistista vastustamista, jonka toitottamisen avustamiseen YLE näyttää käyttävän merkittävästi resursseja. Tätä on vaikea ymmärtää.
Sähkövarastojen tarkoitus ei ole pelkästään edullisen sähkön varastointi mutta myös osallistuminen Fingridin häiriöreservimarkkinoille. Sähkövarastot voivat syöttää tehoa verkkoon erittäin nopealla reagointiajalla ja tukea siten verkon taajuuden ylläpitoa. Tämä toiminnallisuus on välttämätön sähköverkon kannalta, koska taajuuden tulee pysyä tiettyjen rajojen sisällä. Häiriöreservimarkkinoilta saatava hinta on merkittävästi korkeampi kuin perussähkön hinta.
Tuulivoimayhtiöt ja muutkin sähkömarkkinoille osallistujat rakentavat kapasiteettiä ja sähkövarastoja markkinalähtöisesti, mutta myös suojatakseen meidän kaikkien yhteisen sähköverkon toimintaa noudattamalla verkkoonliittämisen ehtoja.
Rakennusten akustot voivat myös osallistua häiriöreservimarkkinoille, mutta voivat toimia myös sähkökatkon aikana paikallisena varavoimana.
Sähköverkkoyhtiöiden toimintaan ja etenkin siirron hinnoitteluun voi syystä kohdistaa arvostelua. Joidenkin monopolitoimijoiden liiketoiminnan tuottoprosentti herättää ihmetystä. Tämä johtuu ihan muista syistä kuin tuulivoimasta tai akustoista.
Nostokoukkuhan voisi lopettaa sähkön käytön vaikka kokonaan kun se tuntuu olevan noin vastenmielistä ja sitä tuotetaan jotenkin väärin. Ei sähköä ole pakko käyttää jos sen kokee niin vialliseksi.
Luulenpa silti, että melko pian tulee vastaan tilanteita, jossa toivoisi olevan jokin kätevä ja edullinen energialähde, jolla selättää arjen haasteet kuten vaikkapa ruuan säilytys ja lämmitys, yhteydenpito etäällä oleviin kanssa-asukkeihin, Metsälehden keskustelut-palstalle osallistuminen tai vaikkapa valaistus. Viimeistään siinä vaiheessa kun tulee kiireellistä asiaa sairaalan teho-osastolle, toivottavasti ei kuitenkaan tule, saattaa huomata, että sähköllä on jokin rooli myös terveydenhoidossa.
Sähkönmyynnissä siirrytään 15 minuutin mittausjaksoon nykyisin käytössä olevan tunnin sijaan. Lisäksi älymittareihin tulevaa ns. kuormanohjausrajapintaa voidaan käyttää vaikkapa lämmityslaitteiden ohjaukseen. Nämä mahdollistavat edelleen edullisten sähkönhintojen hyödyntämisen.
Kokonaisuudessaan sähkön käytön lisäämisellä on merkittävä vaikutus kansantalouteemme. Ilman suhteessa edullista ja puhdasta sähköä ei tänne sjoittuisi mm. datakeskuksia, jotka työllistävät meitä raukkojen rajojen onnettomiksi itseämme ruoskivia asukkeja. Toisaalta täytyy myös todeta, että maamme olisi huomattavasti köyhempi ja pahemmin sosialismin riivaama ilman kehittynyttä metsäteollisuutta.
Se, että sähkön tuotannon ja kulutuksen eroja pyritään eri tavoin tasaamaan, vähentää eniten sähkön huippuhintoja. Tämä on kokonaisuudessaan hyvä asia.
Omassa sähköautoja koskevassa kommentissani mainitsin ladattavien autojen kokonaismäärän. Ladattaviahan on kahta mallia eli täyssähköisiä ja hybridejä, joissa akustin koko ja siten sähköajomatkakin vaihtelevat. Uusimmissa hybrideissä akusto koko alkaa lähestyä 5 vuotta sitten markkinoille tulleiden täyssähköautojen akustokokoja.
Omituisin sähköajoneuvoihin liittyvä markkinointihömppä ovat ns. itselataavat hybridit, joiden todellinen käyttövoima on lähes kokonaan bensiini. Mielestäni itselataava-termi johtaa kuluttajaa räikeästi harhaan, koska päästöttömän ladatun sähkön osuus on nolla.
Kaukolämpöä tehdään Suomessa yhä useammin sähkökattiloilla joiden tuottaman lämmön varastointiin on asennettu lämpövarastoja. Näin voidaan tuottaa päästöttömämpää lämpöä n. 30% paremmalla hyötysuhteella kuin polttamalla. Tämä vähentää mm. energiapuun tarvetta. Sähkökattiloiden kokonaisteho on Suomessa jo yhteensä 2000MW, joten niillä alkaa olla jo vaikutusta sähkömarkkinaan.
Vastaavasti sähköajoneuvojen määrän ennustetaan kasvavan 2030-luvulla n. 800 000 – 900 000 kappaleeseen. Nyt meillä on ajoneuvokannassa lähes 270 000 ladattavaa sähköistä ajoneuvoa.
Ei ole myöskään vaikea ennustaa, että erilaisten kiinteiden sähkövarastojen määrä kasvaa. Tällä hetkellä suurimmat akustot ovat tuulivoiman tuotannon tasaamiskäytössä mahdollistaen PPA-sopimusten täyttämisen paremmalla kannattavuudella.
Ratiolla on vaikutusta työtehoon ja tuloksiin.
Kerran kokeilin kuunnella Elviksen musiikkia ravauksella, mutta eihän siitä mitään tullut. Alkoi vain lantio pyöriä eikä raivauksesta tahtonut tulla mitään. Onneksi kappale loppui ennenkuin raivaaja nyykähti tantereelle uupuneena.
Seuraavaksi ajattelin, että kuunnellaanpa jotain puheohjelmaa ja ratiosta tulikin sopivasti sotevaliokunnan keskusteluja ja edustaja Kiurun puheiden kuuntelu sai sahaajan pyörimään päämäärättömästi paikallaan kolme varttia ilman mitään näkyviä tuloksia. Bensaa paloi ja pää oli pyörällä. Hämmentävä kokemus.
Vihdoin alkoi ratio soittaa Ennio Morriconen kuolemattomia elokuvasävelmiä eikä raivaamista olisi tahtonut lopettaa vaikka bensa olikin loppunut jo vartti sitten.
Suomessa ollaan onnistuttu luomaan puhtaasta sähköstä talouden kasvua edistävä tekijä. Suomella on tarjota tänne sijoittuville kansainvälisille toimijoille Euroopan edullisimpiin ja puhtaimpiin kuuluvaa sähköä.
Lisäksi kun Suomi liittyi Natoon, alenivat myös maariskit edelleen tehden maastamme kiinnostavamman sähköä käyttävän toiminnan sijoituskisassa.
Datakeskuksille, jotka tarvitsevat jäähdytystä, ilmastomme on erityisen suotuisa, ja kylmyys on kerrankin elinvoimatekijä.
Datakeskukset lisäävät korkean osaamistason työllisyyttä mutta myös paikallisten palveluiden kysyntää. Suomeen saadaan lisää yritystoimintaa.
Vetyhaihattelijat ovat elättäneet utooppisia unelmiaan vetyputkistoista ja tänne sijoittuvista teollisista toimijoista. Tämä on yksi suurimpia ajatusharhoja, jolla ei ole taloudellista pohjaa.
Yksikään Keski-Eurooppalainen toimija ei siirrä tehtaitaan tänne vedyn takia. Siinä ei olisi yrityksen talouden kannalta mitään järkeä. Kuljetusyhteydet, alihankintaverkostot, raaka-aineiden saanti, osaava työvoima, kieli, syitä on monia.
Nyt kun sähkö on osoittanut olevansa sellainen talouden vetovoimatekijä, joka se todellisuudessa on, tulee mieleen säälittävät poliittiset änkyröintikommentit siitä, että Suomesta ei saisi tulla sähköä vievä maa OL3 investoinnin myötä. Voi sitä näköalattomuuden ja omiin muroihin kusemisen määrää!
Suomessa kannattaa edelleen panostaa sähkön tuotannon lisäämisen mahdollistamiseen ja sähkön käyttöön, sillä puhdas sähkö on globaalisti yksi parhaimpia vientituotteita, jota voimme tuottaa.
