Käyttäjän Jalmari Kolu kirjoittamat vastaukset
-
1 ha päätehakkuu ja ajatus Rauduskoivun luontaisesta uudistamisesta. Kustannukset tähän saakka: Kaivurilaikutus 340 euroa. Tulevat kustannukset koostuvat raivausahatyöstä, jossa veikkaan maasto-olosuhteista johtuen varhaisperkauksen olevan luokkaa 8-10 h/ha. Oman työnä voisi ajatella 20 e/h, vierastyönä varmaan 50 e/h. Kasvupaikka OMT ja kokemuksen mukaan luontainen uudistaminen tuottaa kolmen vuoden sisällä ainakin 20 000 poistettavaa puuta. Useampaa lehtipuulajia. Mutta uskallan väittää että kustannustasossa päästään alle perinteisen istutusketjun. Toki mo:n on oltava ajan tasalla koska raivuri on tarve käynnistää. Myöhästyminen lisää työtä ja sitä kautta kustannuksia.
”Itä-Suomessa ainakin Metsä Group on lupautunut ja on ostanut kaikki mitättömän pienetkin määrät omistaja jäseniltään !”
Jaa. No itselleni sanoivat että yli 100m3 pystyyn ja hankinnalla min. 10m3.
Olen jostain ihmeen syystä vielä jäsen, mutta ..
Puusepälle harmaaleppää 2 k-m3.
Oletettavasti hieskoivua? En olisi kovin huolissani. Ja jos parin vuoden päästä työntää 2m puskat noista kannoista vesomalla, niin sitten uusiksi nurin niin ei kiusaa enää vuosikymmeniin.
Dimexin haalari ja metsurin takki. Nämä monestakin syystä: Työ on kevyempää kun on sopivat varusteet jotka suojaavat mm. ampiaisilta, punkeilta, vatunvarsien piikeiltä jne.
Kenkiin kannattaa kiinnittää huomiota. Paksu pohja ja nilkkaa tukeva. 9 kg raivausaha kuormittaa kummasti ja paino on toispuoleinen. Tuon oppii vasta sitten kun hieroja aukoo pohkeita faskiaraudalla ja sen jälkeen onkin viikon kevytharjoitusten vuoro.
No voidaan elää aina toivossa. Niin teen itsekin. Mutta realiteetit ensin:
a) Venäjän hyökkäyksen ansiosta on suuri osa maata pilalla ja sen siivoaminen miinoista, rautaromusta ja sun muusta sodan jäljestä ottaa ainakin 10 vuotta ja jonkun on maksettava se ensin, ennen kuin mitään voidaan rakentaa.
b) Kuinka paljon länsimaista tai pohjoismaista puuta rakentamiseen tarvitaan? Yleensä tuolla päin ei puurakentaminen samalla mallilla kuin meillä ole muotia ja esim. betonilaudoitusten ja pilarien kotelointi 60-luvun kirvesmiestyyliin on tuollakin jo unohdettu. Ja ukrainassa on omaakin puunjalostusta, tosin melko kehittymätöntä.
Jos on päätehakkuukelpoinen kuusikko joka esim. hyönteistuhoriski tai myrskytuhoriskialueella, niin sen säilyttäminen ei ole kovin kannattavaa, vaan arvo voi romahtaa nopeastikin.
Mutta jos niin kävisi että suomalainen havupuu valtaisi ukrainan markkinat kelpo hinnalla sitten joskus, niin uskon että metsän omistaminen muuttuu kannattavaksi.
Positiivisimmat metsäihmiset ennustivat 80-luvun puolivälissä esim. että kunhan Kiinalaiset luopuvat seinälehtien lukemisesta ja alkavat tilata sanomalehdet kotiin, niin meidän paperikoneet ei pysähdy koskaan. No ei se ihan niin tainnut mennä..
Ppa 44
Keskipituus 30
44×30 /2= 660
660×0,92= 607 m3
Tuollainen kuusikko oli Vt 5 varrella Pohjois-Savossa. Kuvio kolmion mallinen, toisella puolen 110 ja 400kV johtokatu, toisella puolen valtatie. Eli saatiin korjattua pois vasta kun tuli liittymä ja tienpätkä tehtyä. 100m pitkä tie teki hehtaarin leimikosta melko kannattavan.