Käyttäjän Jalmari Kolu kirjoittamat vastaukset
-
Kainuun terähuollon kovapalaterällä pajua nurin. Isoimmat luokkaa 8cm ja hiukan raskas sahattava, eli kovapala tuottaa enemmän kitkaa. Mutta alle 5cm risukossa sai niittää sielunsa kyllyydestä ja on nopea terä. Kokeilin tarkoituksella myös muutaman kerran takapotkun saantia eikä niin herkkä kuin harvahampainen terä. Pitää vielä kokeilla havupuun sahauksessa kesäkelissä kunhan ehtii.
https://www.terakauppa.fi/product/716/raivaussahan-km-tera-225×20-mm-z-26
No on aivan varmaan että energiarangan kanssa joutuu kilpailemaan. Mutta on edelleenkin vanhan kansan puritaanisia metsänomistajia joille on iskostettu 50-luvulla mantra” Ei pihkapuuta saa polttaa”. Samaa totesi aikoinaan Metsä groupin vanhan kansan ostomies kun en pitänyt antamastaan hankintakaupan tarjouksesta vaan kerroin tekeväni kuusikuidut polttopuuksi. Kysyin miksi ei saa polttaa oli vastaus että ”koska saat myymällä näistä rahaa”..
Jos tuolla läpimitan alentamisella tilapäisesti saadaan muutama tuhat ensiharvennusleimikon myyjään myymään puunsa mieluummin selluksi kuin polttoon, niin propaganda on onnistunut. Mutta muistetaan että hyöty maanomistajalle keskivertoenskalla on luokkaa 5-6% enemmän. Eli vaikka siten nousu 30 m3:sta 31,5-31,8 m3 hehtaarikertymään niin onhan helppoa kertoa tietämättömälle että kuinka paljon enemmän tienaat kun myyt nyt. Eli hyöty hehtaarilta luokkaa 1,5x 20 euroa. Eli hehtaarilta 30 euroa enemmän ennen veroja..
No ehkä 5% lisäys eh:n kertymään. Maanomistajalle vähän, mutta toki valtakunnan tasolla paljon.
”Kannustan kaikkia metsän myyjiä ostamaan mittasakset, menemään hakkuutyömaalle ennen puiden pinoon ajoa ja mittailemaan katkonnan oikeellisuutta pölkkyjen paksuuksista. ”
No niin.
Joskun möin leimikon toimijalle joka osti runkohinnalla. Oma epäilys maannousemasta ja tätä kautta apteerauksen riskin siirrosta ostajalle.
Kävin mielenkiinnosta katsomassa heti hakkuun jälkeen ja yllätyin kuin lyhyttä tukkiaptia oli käytössä. 27 dm, 34dm,37 dm.
Mutta en murehtinut asiaa. Sen verran kiinnitän kauppakumppaniin huomiota että kauppasopimuksessa on oltava myös lyhyet aptimitat. Toki sopimus toteutuu kun yksikin on niistä käytetty edes yhden pölkyn verran.
Paras huijaus minkä olen vierestä saanut todistaa oli joku vuosi sitten Stora Enson Kut läpimitan nosto 18cm ja eräskin hoitosopimusasiakas tuli todellakin kustuksi silmään. Parin euron hinnankorotus kuusitukile ja kusipäinen ostomies sai kauppoja tietämättömiltä tehtyä. Päätehakkuuleimikon tukkiosuus kuusella n. 55-60%. Mutta minkäs teet kun myyjä luotti ostomiehen sanaan ja ei käsittänyt tilannetta.
No Ukrainassa taitaa olla seuraava 10v jotain muuta tekemistä kuin pohtia metsänhoitoa. Vaikka sota loppuisi heti huomenna, niin pelkästään miinojen raivaus on valtava urakka, ennen kuin tehdään mitään muutakaan. Ja metsät varmasti raivataan viimeisenä. Sahattavan tukin määrä ei tule riittämään, jos koko infra joudutaan korjaamaan sota-alueilta. Eikä kuidulle ole omassa maassa ottajia, eikä vienti lähde kovinkaan nopeasti käyntiin, koska tehokas korjuu- ja kuljetusketju puuttuu. Ja mistä pääoma projektiin? Voi olla että jotain EU-yhteishanketta tukemiseksi tulee sitten kun venäjä on ajettu kotiinsa. Ja venäjän puukaupat ulkomaille saattaa olla heikoissa kantimissa. Jos EU ei tätä jotenkin onnistu hölmoilemään, niin luulen että pohjoinen havutukki on vielä kysyttyä.
04-kuusikon päätehakkuusta ja parista harvennuskuviosta pyydetty tarjoukset.
Tänä vuonna käsittelyssä n. 8ha. Seuraava tukin hintapiikki lienee sitten kun Ukrainassa aletaan tarvita muottilautaa uusiin siltoihin ja sokkeleihin..
Pyydetty ja saatu tarjouksia. Teetetty päätehakkuu ja harvennus. Tilattu maanmuokkaus ja taimia. Laskettu asioita etu- ja takaperin. Vielä kun viitsii kirjata kertymät koneelle. Huomenna sukset jalkaan ja jos relaskoopin paristot löytyisivät, niin voisi muutaman koealan pyörähtää harvennuksella.