Käyttäjän Jalmari Kolu kirjoittamat vastaukset
-
Tuosta ajoura- ja leimikon suunnittelusta on mainio opinnäytetyö. Konekuskien näkökulmasta on todella hyötyä.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/152143/Turunen_Janne.pdf?sequence=1&isAllowed=y
No milläs tuo koneongelma sitten ratkaistaan? Tutulla yrittäjällä Sampo Rosenlew kuten kerroin. Hakkaa eh:t haamu-uramenetelmällä ja kovan päivän saldo 20-30 k-m3 hyvässä maastossa ja hyvässä leimikossa. Hakkuutapa on hidas ja vaatii hyvähermoisen kuskin. Silti koneen pääoma on kohtuullisen iso ja ominaisuudet loppuvat yli 15cm runkojen kanssa.
Uutinen ei kerro kohteista sitä mikä on ollut poistuvan rungon keskikoko.
Itse hakkuutin Sampo Rosenlewillä pienen ylitiheän männyn eh:n jossa poistuvan rungon keskikoko oli luokkaaa 70 litraa. Kasvupaikka Mt ja runkoluku ennen harvennusta 2600. Ppa putosi 27:stä 17. Runkoluku harvennuksen jälkeen 1200. Urakoitsija ammattitaitoinen ja teki parastaan, mutta kovin työläs kohde suhteessa ajankäyttöön.
Raivaussaha olisi ollut tuossa tarpeen jo edellisen omistajan aikana. Ja tuollaisia on valtakunta täynnä. Ei tarvitse ihmetellä että ppa putoaa liian alas, jos tuonne pitää motolla mennä.
Löytyyhän niitä. Mutta aika harvoin tarviaa säätää jos vehje on fyysisesti kunnossa. Siis kalvot, neulat stefat. Esim. Huskin 254 ominaisuus vanhetessaan oli ilmavuoto kampikammioon lohkojen välistä. Sai tehdä vaikka mitä ja kaikki meni hukkaan.
Ostaessani omaa 555:sta sovin myyjän kanssa että ajan sahaa 10 tankkia sisään ja tuon sitten huoltomiehen säätöön. Ihan siksi että en omista kierroslukumittaria ja uuden sahan säätäminen korvakuulolta on aina pieni riski takuun suhteen. No nyt voi korvakuulolla säätää tarvittaessa, kun kuulee kuinka mittarin kanssa on säädetty.
Selitätkö miten tuo B:n toimittama puu on halvempaa tehtaalla?
Jos kuvitellaan että erän kaukokuljetus molemmilla vaikka 1200eur+Alv ja hakkuu 3400+Alv. Ostomies käyttänyt työpanostaan vaikka 60 euroa molemmissa tapauksissa. Luulisin että B ei tappiolla kannata viedä kilpailijan tehtaalle?
Eli onko tuo halvempi muka siksi että hakkuun ja lähikuljetuksen kustannus jää pois?
No esimerkkikauppa on toteutunut ja todellinen. 300m3 kut ja 40m3 kuk. Myyjä voitti ennen veroja 416 euroa. Mutta mikä lienee tehdashinta? Tai vaihtoarvo B:n haluamaan tavaraan?
No selittäkääs minulle tämä:
Yhtiö A omistaa sellutehtaan ja sahan. Tarjoaa kuusitukista päätehakkuulla esim. 70 euroa ja kuidusta 20 euroa.
Yhtiö B ei omista ensimmäistäkään kuusta käyttävää laitosta, mutta käyttää vaihtopuuna johonkin muuhun ptl:n.
Yhtiö B tarjoaa samasta leimikosta samoilla apteilla tukista 71,52 euroa ja kuidusta 19 euroa.
Kysyn mihin nämä menevät jalostukseen?: Yhtiö A:n laitokselle. Laitos leimikosta 45 km päässä. Eli jotain pientä jää matkalle, koska noin voidaan toimia.
Toki ei ole väliä vaikka kaupan teon jälkeen hakkaisivat haloiksi tai kattopäreiksi. Mutta mielenkiintoista kaiken kaikkiaan. Maksaa enemmän kuin tarvitsija..
Tarjosin syksyllä 6ha palstasta Pohjois-savossa 2000 euroa hehtaari.
Mt, Htmr, istutettu 1000 kuusentainta/ha 10 vuotta sitten ja loput siemensyntyistä raudusta ja osin hiestä 4000 kpl/ha. Läpimitta lehtipuulle 5-8cm ja pituuttakin jo 5m. Kuuset saman pituisia. Plus sekalainen lehtipuusto 1000 kpl/ha. Eli raivausahahommaa taitavallekin tuolla palstalla ainakin 90 tuntia. Vaikka helppo maasto ja selkeä kuvio.
No myytiin 3000 eurolla/ha. Eli joku halusi ostaa työtä itselleen. Kemeralla ei paljoa tuosta olisi kuittaantunut.
Palsta taisi olla erään ”kuuluisan” sijoittajan entinen. Ainakin uudistamistapa vaikutti sille että tehdään se minimi, mikä metsäkeskukselle menee läpi ja myydään sitten joskus pois.