Käyttäjän Jalmari Kolu kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 371 - 380 (kaikkiaan 478)
  • Jalmari Kolu

    Samantyylistä olen koittanut toteuttaa pienellä Rhtkg-kohteella. Isommasta päästä pois ja seuraavasta latvuskerroksesta kanssa. Kuitenkin siten että runkojen väli on luokkaa 2m vähintään. Lepän ongelma on tuo valon tarve ja samaten nopea lahoaminen järeyden kasvaessa. Sellaisenkin kokeilun olen turvemaalla nähnyt että kaikki iso hieskoivu kaadettiin pois ja jäljelle jäi 3-10cm rungot. Tämä tosin tehtiin maisemallisista syistä jotta tontille saatiin valoa. Mutta yleisohjeena : Väljennä puille kasvutilaa.

    Jalmari Kolu

    Lainaus Puuki: ”

    Pihateiden ja pihojen aukaisu tuntityönä ja laskutus sen perusteella erikseen . Miltäs tuo kuulostaa ? Tieyksiköt oli sitten varmaan jyvitetty ihan eri tielle.

    Entiset suupuheet ei varsinkaan merkkaa mitään uusien omistajien tullessa osakkaiksi. Tieyksikköjako nykytilanteen mukaan yhteiselle tielle ja muut tarpeet erikseen, näin ne on näppylät…”

    Näinhän se menee. Ainakin pitäisi. Meilläpäin aurataan 60 euroa tunti+ALV. Jälki on hyvää ja kalusto nykyaikaista. Jutustelin auraajan kanssa ja polttoainekustannus pelkästään 37 euroa tuosta. Eli jos kuski saisi 13 euroa palkkaa, niin koneelle jäisi kymppi. Mutta siltikin se  on joidenkin mielestä kallista ja kohtuutonta.

    Jalmari Kolu

    Niin. Tämä tapaus menee kastiin: ”isä lahjoitti pojilleen määräalat”. Eli Isä linkosi tuon kylätien ja samaan syssyyn lupasi lingota poikien tiet myös. Mutta odotellaan löytyiskö mistään pöytäkirjasta mainintaa. On vain sana että ”tiekokouksessa on näin päätetty”.

    Ehdottomasti olen auraajan kannalla. Eli käytäntö siten että jokainen maksaa omansa ja tiekunta omansa. Näin homma säilyy tolkussaan. Jonkinlainen vaihtoehto voisi olla tuo aurauksen jyvittäminen tiemaksun yhteyteen, mutta sitä ei ole tähänkään saakka tehty, vaan on maksettu kokonaissumma vuodessa. Lisäksi osa haluaa aurauksen aina, joku erikseen tilattuna jne. Ja lisäksi tiehen on liittynyt kaksi uutta kiinteistöä. Eli jos alkuperäinen ajatus on ollut että poikien kiinteistöjen omat tiet lingotaan ja pöytäkirjassaa olisi tästä maininta, niin käsittääkseni silloinkin rikottaisiin tasavertaisuuden periaattetta. Eli tiemaksuun liitetty etuisuus ei koskisi kaikkia.

    Jalmari Kolu

    No pöytäkirjaa kyseisestä päätöksestä kaivellaan. Eli ilmeisestikin päätös on kohtuullisen vanha ja päätöksen jälkeen tiehen on liittynyt kaksi uutta kiinteistöä.

    Mutta mielenkiinnolla seuraan mitä pöytäkirjassa lukee.

    Jalmari Kolu

    Nuo pihatiet ovat siis tästä tiehoitokunnan tiestä eroavia teitä yksityisille kiinteistöille.

     

    Jalmari Kolu

    Lainaus A.Jalkanen:”Pointti oli kuitenkin se että verorahojen lisäksi voi vauras osa kansakunnasta tehdä hyväntekeväisyyttä. Ehkäpä Jalmari Kolun havaitsema metsätilan ”heitteille jättö” olikin tietoisesti tehty monimuotoisuusteko. Tällainen ilmiö säästää yhteisiä verorahoja”.

    Tuo käsitys syntyi itsellekin. No harvalla on tuohon varaa ja jäin käsitykseen että ainakin aikaisempi sukupolvi ei varallisuuden puutteesta ole kärsinyt.

    Jalmari Kolu

    Tänään pääsin pikaisesti vilaisemaan vähän isomman metsätilan yleistä ilmettä. Monimuotoisuutta on vaalittu jo pitkään, eli jätetty hakkamatta yli-ikäisiä kuvioita ja selkeästi havaittavissa kilpikaarnaisia mäntyjä ja järeitä haapoja yms. Kuviot isohkoja, luokkaa 5-10ha. Samaten pienet, alle 0,5ha peltosaarekkeet jätetään viljelemättä ja annetaan uudistua luonnollisesti.

    Uusin päätehakkuu vanhassa kuusikossa, kokoluokka 5ha oli ollut pakotettu tehdä, koska kirjanpainaja. Hakkuujäljestä näki että ennakkoraivausta uudisalalle ei ollut tehty. Sellupinot oli komeat ja maassa olevat lahorungot kanssa. Samaten pystyyn jääneeet lahot sekä MG:n tapaan vielä tekopökkelöä. Puuta poistunut hehtaarilta n. 300m3 ja tästä uskallan sanoa että lahoa 10%. Ainakin.

    Se mitä jäin miettimään on tuon metsätilan kannattavuus. Eli yksityisomisteinen eikä mitään suojelusopimuksia.  Ehkä oma pienimuotoinen näpertely on sittenkin kannattavaa. Ei oma luonne antaisi metsän jäädä jo toisessa sukupolvessa oman onnensa nojaan. Ja tuossa mittakaavassa.

    Jalmari Kolu

    No tuo väittämä on vaikea uskoa. Onhan alalla useita toimijoita.

    Mutta sen voisin uskoa että tulevaisuudessa tarkempi data voi olla maksullista.

    Jalmari Kolu

    Se mikä itseäni kiinnostaisi on nimenoman kuvionnin tarkkuus  ja tätä kautta tarkempi metsävaratieto omaisuudesta.  Metsään.fi antaa ihan ok yleisdataa jos kehitysluokka on enemmän kuin T1. Toki hakkuuehdotukset ja joidenkin toimenpiteiden vaikutus menee väärin, jos et pyydä oikaisua. Pelkkä käyttöilmoitus järjestelmän kautta tekee jo kuvioihin muutoksia ja 04 muuttuu A0 tilaan vaikka ei olisi hakattukaan. Alkuun pyysin korjaamaan kuviointeja ja puustotietoja, mutta kyllästyin koska lopputulos oli vielä alkuperäistäkin hurjempi. Toivotaan että järjestelmä paranee vuoden vaihteen jälkeen uudistusten valmistuttua.

    Käsittääkseni tuota avointa dataa käytetään perusteena myös dronesuunnitelmassa, eli kuvioiden yleisrajaus tulee tuolta. Muu data tuotetaan ilmeisesti kuvaamalla itse.

    Voisin kuvitella että dronesuunnitelma onnistuessaan antaisi esim. ensiharvennusten tarkkaan ajoittamiseen parempia työkaluja mitä nykyinen maastosuunnittelu.

    Jalmari Kolu

    Itselläni lyhyet mutta huonot kokemukset kolmioterästä. Sopii heinän ja vatukon niittoon, en usko purematta että tuo uutuus sopisi yli 1 cm puille. Kulmavaihde saa kovaa osumaa. Ja jätkän kanssa samaa mieltä että vaatii ison ja vahvaan sahan.

Esillä 10 vastausta, 371 - 380 (kaikkiaan 478)