Käyttäjän Jalmari Kolu kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 511)
  • Jalmari Kolu

    Toivoa voi. Kukaan ei vielä tiedä. Mutta yleensä nousukaudet on alkaneet isojen sotien loputtua.

    Jalmari Kolu

    Poliitiikasta en mitään ymmärrä, mutta voisi kuvitella muutaman asian vaikuttavan markkinoihin. Eli Usan seuraava presidentti ja Ukrainan sodan lopputulos. Ja ennenkaikkea sodan loppuminen.

    Jalmari Kolu

    Ei ole hyötyä. Pelkästään haittaa. Ja tuo tappikarsintakin ainoastaan tilanteessa jossa oksat ovat tiellä ja puuta ei vielä haluta poistaa.

    Muutaman karsintakuusikon nähnyt ja tehty turhaa työtä ja saatu lahovika halvalla aikaiseksi. Lahovika voi tulla myös tuosta tappikarsinnasta. Eli ei suositella.

    Jalmari Kolu

    Lahoriski on aina. Hyönteisriski myös. Eli karsintaa ei voi suositella. Mutta jos on PAKKO karsia, esim. varsitien, polun tai muun asian vuoksi, niin karsitaan 15-20 cm tapeille. Ei runkoa myöten.

    Jalmari Kolu

    Uusiakin pikkutoimijoita on muutama ilmoitellut ostavansa energiapuuta ja kuitua. Karsimaton er kerrottiin olevan kympin huitteilla kiinto hyvillä kohteilla.

    Erikoista. Kaikkien pienten toimijoiden piti olla jo konkurssimenettelyssä. Ja varsinkin Itä-Suomen polttopuuvarastot tupaten täynnä.

    Jalmari Kolu

    No ei tuo räjähtämiselle näytä. Havaintoalue 10 000 ha ja alle 10 hirveä.

    Jalmari Kolu

    Pohjois-savossa on ainakin hirvikannassa voimakasta alueellista vaihtelua.

    Ei näytä sille että luvat kesken loppuu muutamassa viikonlopussa. Eli kanta on ainakin omalla alueella matala.  Esim. tuo Järvilinja työmaaa on voinut vaikuttaa hirvien vakituisiin alueihin karkottavasti.

    Jalmari Kolu

    Itsellä arkistossa kolme paperista metsätaloussuunnitelmaa. Mukava katsella ja yrittää muistaa miten toimenpiteet toteutui ja hahmottaa muuttuiko kehitysluokkarakenne ja metsän tila jos suunnitelmaa pystyi noudattamaan.

    Oma muisti on näköjään 10 vuotta ja sen aikaa ollut metsäkeskuksen ja erään yhtiön verkkosuunnitelma. On riittävän tarkka ja jos yhtään itsellä metsänhoidollisia taitoja niin pelkästään metsään.fi ja ehkä joku firman sovellus ja oma taskulaskin riittää.

     

    Jalmari Kolu

    Lapsuuden leikit metsässä. Leirit, majat, kullankaivuu valtaojassa, ilmakiväärin tai puupyssyn kanssa ”metsällä”. Legoilla rakentelin metsätraktorin, mallina naapurin puoliteloilla oleva Valmet 702S. Harmitti kun kukaan ei ostanut koneen puuttuvia osia. Mukaan hankintakolmosen ajoon omalla traktorilla, kuormaus ja purku käsin. Juontolaitteen kanssa tukkeja ja tuulenkaatoja.

    Istutustyö oli tuskaa, raivausahalla sahasin kuullema väärin ja vääriä taimia eka kerralla, mutta kokeilla piti. Tuohon aikaan poikalasten idolit olivat metsurit ja kaivosmiehet. Ja joillakin konemiehet. Maalla kun asuttiin niin metsä oli heti pellon reunassa.

    Liki jokaisessa talossa oli jollain metsään kontakti. Joku oli metsuri, toinen teknikko, kolmas ajoi puuautoa ja joku linkosi firmalle. Kaikki värilliset kuvalehdet joissa oli moottorisahoja ja sahaesitteet luettiin tarkoin, samaten kuunneltiin metsurien jutut tarkaan, ajatuksella isona sitä minäkin. Metsästys oli arkea ja metsät ilman teitä tulivat tutuksi, samaten rakentamattomat järvenrannat. Metsätaitokilpailut muutaman kerran vuoteen, omalla kylällä oli ja sitten 4H-kerhon kautta piirinmestaruuksiin.

    Ensimmäiset metsäalan opinnot 16-vuotiaana, ihan kaikki ei kiinnostanut, jotkut aiheet todella paljon. Koulutusta lisää aikuisena ja monesta suunnasta. Yrittäjyyttä, metsäpalvelua, omaa kalustoa ja jopa opettajan hommiin saakka. Luonne täydellisyyteen pyrkivä, joten halu tehdä asiasta oikein. Olipa sitten terän viilaus tai hoitotyö.

    Metsässä vieläkin ajankuluksi ja omien metsien eteen. Tauti on pysyvä. Esim. viikonlopun hirvimetsällä tulee katsottua maisemaa ns. metsämiehen silmällä. Miten on harvennettu, koska tarvitsisi hoitaa, pääseekö koneella, kääntyykö rekka.

    Jalmari Kolu

    Suositus Husqvarna 555 FXT. On voimaa ja kierroslukumittarin kanssa säädetty viimeksi toissa keväänä. Sen jälkeen ei ole tarvinnut pohtia säätämistä. Tosin sahaan vain kelin ollessa nollan yläpuolella. Saha on painava, mutta siitä huolimatta näppärä käsitellä. Ja itse arvostan tuota voimaa. Ei sitä koskaan liikaa ole.

    Juttelin Husqvarnan edustajan kanssa tuosta Autotunesta. Kertoi että säätötarve hyvin harvoin, mikäli sahaa käyttää muuten kuin vajailla kierroksilla turistamalla. Ja täysille kierroksillehan raivurit rakennetaan. Moni yrittää bensan säästöä säästämällä kierroksia, mutta kytkimen ikä tulee nopeasti vastaan, olipa merkki mikä vaan.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 511)