Käyttäjän Jalmari Kolu kirjoittamat vastaukset
-
Katsellut mielenkiinnolla erästä kohtuullisen kokoista hakkuuta. Ko. metsälön hoidon taso ei ole kovin hyvää ollut ja metsät saaneet olla ihan ”luontaisia”. No päätehakkuuta useampi hehtaari, josta poistetaan lähinnä koivua ja joka kuviolle jää energiapuuta pystyyn 10-30 m3 varovasti arvioiden. Kasvupaikat Omt ja Omat. Samaan syssyyn harvennetaan 90-vuotiasta kuusikkoa, ”koska isän hoitama”.
Kauppa on tehty ilmeisesti Mhy:n ohjaamana koska muutama arvokkaampi ptl näkyy pinoon tulevan ja ihmeelle näyttää se että runkotilavuudeltaan 50-70l energiapuuta ei hakattu samaan settiin ja kaikki jää uudistusaloille. Osa pystyyn, osa maahanpoljettuna.
Ilmeisesti iäkäs mo ei osaa hahmottaa tilannetta ja tuossa voi olla jonain päivänä mielenkiintoinen tilanne vaikka perikunnalle jos uudistamisen lopputulosta aletaan tarkastella jossain vaiheessa enemmän. Samaten tuhoriski tuollaisessa harventamisessa on aivan valtava.
No näkökulmansa kullakin. Sen tiedän että noita aurauskuluja koitetaan saada minimiin ja ei olla 80-luvulla jossa ”tunnit sai juosta”. Eikä tuo niin häävi lisäbisnes enää ole mitä nuoruusvuosina tuntui. Tuohon varastoon tulee kahden firman puut samana talvena, joten olisi mukava saada tehtyä kunnolla ilman turhia ihmettelyjä.
No minua ei kiinnosta tuossa montako lajia vaan suuruusluokka. 200m3 tarviaa vähemmän kuin 900 m3. Ihan siksi että a) tulee riittävän tilava b) en tee turhaa työtä.
Autokuskien kanssa on aika hyvä toimia kun hoitaa homman siten että heidän ei tarvitse soitella keskellä yötä. Kerrankin eräässä tosi hankalassa telauspaikassa jonne työnjohto oli ohjeistanut varaston ahtaaksi, kuski katseli karttaa ja keksi miten vältetään telaus auraamalla 300m eri paikkaan kääntöpaikka. Sanoin että soita työnjohdolle ja esitä.
Vartin päästä soi minulla puhelin jotta ”kuule, käykin tekemässä se kääntölenkki sinne, niin autojen ei tarvia telata.
”Olisit kysynyt että kuinka monta metriä avaan auralla laanipaikkaa ? Olisit saanut vastauksen.”
Melko varmaa että ei olisi osannut vastata.
En tiedä opetetaanko hakkuukoneenkuljettajakoulutuksessa miten viestinnän perustaitoja nykyään, mutta väitän että joskus olisi tarpeen..
Olen aurannut teitä ja varastoja kait kohta 25 vuotta. 99% minulle on vastattu siihen mitä kysyn ja en kysy muusta kuin tiedon tarpeesta. Tänään menin kysymään aurauskalustolla nuorelta motokuskilta vuoroa vaihtaessaan ”että paljonko tuosta tulee puita?” Tuosta?
Niin tuosta jo hakatulta leimikolta? No en minä sitä voi sanoa.. No minun pitäisi tietää miten pitkälle varastoa avataan jotta autolla pääsee.. No vastaus: no kait sieltä satoja motteja tulee..
Koska aloitatte ajamaan? Vastaus: asutko sinä tässä lähellä? Kyllä, miten niin?
No sittenhän sinä näet koska alkaa tapahtua.. Ja pitäähän ne kunnon laanit olla sanoi sälli ja läksi kävelemään autolle.
Mitähän tuo julli osaa sitten sanoa kun hankala mo. kyseenalaistaa katkonnan tai hakkuujäljen?
”Mitä tarkoittaa tuo termi ”vastaava suo”?”
Ravinteisuudeltaan kivennäismaan kasvupaikkatyyppiä vastaava.
”Kannattavuus riippuu täysin siitä minkä yksikköhinnan kummallekkin koneelle laittaa. Joka tapauksessa on ne puut sieltä pois tuotava.”
Katselin taksakirjaa syyskuulta 23 ja esim. 60 litraisen rungon hinta alle 100m matkalta olisi 22,80 €/m3 sisältäen ajon ja lähikuljetuksen. Tai 425 litraisen samasta ajomatkasta 9,60 €/m3.
Miten tuo jaetaan kahdelle koneelle?
”Nykkisääntö voisi olla että mitä tavaralajia oletat tulevan eniten niin sitä tärkeämpi on näiden hintojen vertailu.”
Juuri näin. Olen yhden harvennuksen myynyt runkohinnalla ja voin sanoa että oli virhe. Oma arvio tukin kertymästä ja laadusta heitti 03 männikössä sen verran että ptl-kauppana ero olisi ollut useita satasia ptl-kaupan eduksi.
Eräs viljelijäpariskunta touhusi omissa metsissään 10 vuotta. Oma pikku harvesteri valtraaan ja toiseen kärry ja kuormain. Molemmat käytettyjä. Työ tuli tehtyä, mutta remonttikulut ja oman ajan käyttö sen verran isoja että rojut myyntiin ja nykyään kaikki pystykaupalla.
Katselin omaa välitilipäätöstä viime vuodelta ja ALV-maksu odottaa. Samaten jälkiverot. Se on vaan ajateltava niin että valtio lainasi korotonta rahaa joka pitää maksaa pois.
80-luvun puolivälin ajotaksatkin taisi olla hieman toista mitä nykyään. Nykyäänhän kuormatraktori on pakko olla, mutta sen tuotto on korjuuketjussa olematon.
Myönnän että traktorikamppeissa on tietty viehätys. Jos itsellä olisi rajaton kirstu niin joku ”sopivasti” rakennettu traktoriyhdistelmä olisi mukava olla, vaikka sitä tarviasi alle 100 tuntia vuoteen.
Olen siinä käsityksessä tuosta Ruotsin tilanteesta pikkukoneiden suhteen että yksityisten metsätilojen pinta-ala on huomattavasti suurempi mitä meillä ja maksukyky puusta tienvarteen on ollut jotain muuta mitä meillä. Ja jos vielä on hyvä työpaikka ison metsätilan lisäksi, niin mikäpä on ostaa pikkukoneita ja valmistajille on hyvä markkina. Toki seuraksena se että mitä olen Ruotsalaisten yksityismetsiä saanut vähän vilkaista niin ovat kuin puistoja, eli harvennettu todella ylivoimakkaasti monestakin syystä.