Käyttäjän Jalmari Kolu kirjoittamat vastaukset
-
No oma viritetty 346:n ottaa kierroslukumittarin kanssa 13720 1/min maksimia.
Käytän 8-hampaista ratasta jonka ulkohalkaisija kuvitellaan vaikka 40mm.
Ketjunopeus metriä minuutissa= 13720/(0,040×3,14)=1723 m.
Ketjunopeus metriä sekunnissa = 1723/60=28,7 m/s
Kuten Jeesi sanoi niin turvahousun luokitus ei riitä enää. Mutta yli 30 m/s ketjunopeudet moottorisahalla on aika utopiaa. Vaikka sen saavuttaisikin niin sahan vääntö ei riitä muuhun kuin ohuen oksan katkaisuun. Ja ketju, laippa, saha jne. on aikas tiukilla.
Jos moottorin kierrosluku on 13000 r/min ja ketjurattaan halkaisija 40mm niin ketjunopeus on minuutissa 1632,8m ja sekunnissa silloin 27,3 m/s.
45 mm ulkohalkaisijalalla vastaavilla kierroksilla ketjunopeus minuutissa 1836,9 m ja sekunnissa 30,6 m/s.
50 mm ulkohalkaisijalla ketjunopeus minuutissa 2041 m ja sekunnissa 34 m/s.
Jos oletetaan että 13000 kierrosta ja pyritään ketjunopeuteen 40 m/s niin laskujeni mukaan vetorissa pitäisi olla 58,79 mm halkaisijaltaan.
Mikä on ”kaikkein suurimman” ketjurattaan halkaisija? Ja moniko hampainen ratas?
No kannattaa muistaa että se nuori kuski joka on päässyt töihin hakkuukoneen ohjaamoon on läpäissyt jo aika monta seulaa. Ja työ opettaa loput, jos alalla aikoo jatkaa.
Kokonaan toinen kysymys on se miksi koulut tuottavat päälukua laadun sijasta. On aika iso virhe ja kallis kustannus jokaiselle veronmaksajalle että oppilaaksi otetaan mieluusti nekin joilla ei edellytyksiä siihen ole.
99% kokemukset nuorista hyviä. 1% voidaan kertoa tässä. 03 männikön harvennus ja olin itse aikoinaan hakkaamassa ensiharvennusta moottorisahalla ja ajettiin traktorilla pois. Kohde rinnemaastossa. Kuskia helpottaakseni merkkasin selkeästi kuitunauhalla vanhan pääajouran, josta kuviolle pääsee. Kerroin tästä myös puunostajalle.
No kuski oli käynyt leimikon varrella kokonaan eri kulmasta eli jyrkimmästä mahdollisesta kohtaa nauhoitusta huomioimatta, kaatanut muutaman rungon ja kääntynyt pois ja kone lavetille, ”koska ei voi hakata”.”Kone menee nurin”.
Kauppa päätettiin ja seuraava ostaja, jolla itsellä hakkuukonekuskin tausta sanoi että ei tuon hakkaamisessa ole mitään ongelmaa ja nyt vaan odotellaan koska pino alkaa kasvamaan.
Aiheesta artikkeli Maaseudun Tulevaisuudessa. Pari valokuvaa vahvistaa omaa näkemystäni hakkuun onnistumisesta. Muutama muukin ollut palstalla samaa mieltä.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/5bb801bd-f096-44e2-b3fa-78cc72cfa652
Rajanaapureita on kovin erilaisia. Kysyin joskus 10v sitten jotta tulisi kaveriksi etsimään pyykkiä. Vastaus: ”kyllä ne vanhat miehet tiesi missä ne rajat kulkee..” Kysyin uudestaan, matkaa kohteelle olisi ollut 100m. Vastaus: ”En lähde.” No moton karttaplotterin mukaan hakattu jo kaksi kertaa eikä valituksia. Väitän että muutama puu on naapurin puolelta lähtenyt, mutta jos asenne on noin reipas omaa kiinteistöä kohtaan niin anti olla sitten. Itselläni pisimmät suorat rajalinjat liki 700m. Pyykit löytyy kyllä, mutta raja on kolmella eri linjalla hoitamaton ja jokainen yhtä pitkä. Luotetaan siihen että GPS-systeemit koneissa löytää edes oikealle palstalle. Itä-Suomessa häiriöt ovat arkipäivää, olipa sitten kenen laite vaan. Tuollaisten pitkien linjojen puhtaana pitäminen mäkisessä maastossa on iso homma, varsinkin jos vastapuolta ei asia kiinnosta. Enkä näe tarvetta MML:n tarkistuspalveluihin.
Aloitin tänään aikaisen eh:n 02 kuusikossa. Keskimääräinen runkotilavuus 45-50 litraa . Hakkuu suorimalla, välttäen kaikkea turhaa liikettä ja ylilaatua.
Saanto 0,72 m3/h. Eli jää alle tuotosluvun joka tuolla puulajilla ja litrakoolla on 0,75 m3/h.
Kymmenisen vuotta sitten hakattiin kaksi kohdetta. Räkämännikkö, jossa kuusialikasvos ja vanerikoivikko jossa samoin. Noissa taimiaines oli tuolloin n. 20 vuotias muistelen ja nyt tilalla on epätasainen kuusikko joka ei täytä kuitupuun mittoja vaikka iän puolesta olisi eh-tarve. Mutta aukkopaikat pihlajaa täysi, joten monimuotoisuutta piisaa. Onneksi molemmat kuviot on alle 0,5 ha.