Käyttäjän Jalmari Kolu kirjoittamat vastaukset
-
Hyvin perusteltu. Tilanne voisi olla toisenlainen jos peuraa löytyisi läpi valtakunnan, niin silloin voisi esim. tuota aluevaatimusta tai lupavapautta perustella.
Esim. Pohjois-savossa ei ole pysyvää peurakantaa käsittääkseni missään ja kauriskin on harvinainen vieras. Jälkimmäiselle on yritetty riistanhoidollisin toimin luoda olosuhteita talven yli selviämiseen, mutta ilveskanta on sen verran vahva että ei mitään mahdollisuutta onnistua.
Asiaa tuntemattoman korvaan pyyntimäärät mitä olen kuullut joiltakin alueilta kuulostavat hurjilta verrattuna esim. pinta-alaltaan saman kokoisen metsästysseuran hirvilupamääriin. Ei varmaan tarvitse ihmetellä miksi peuran metsästys kiinnostaa niitä joilla siihen ei ole mahdollisuuksia.
Mielenkiintoisia nuo näkemykset. Toisella puolen Suomea kukaan ei koskaan Vhp:tä ole edes päässyt näkemään ja toisella puolen se on rasite. Sama juttu villisian kanssa. Toiset haluisivat lajin olevan läpi maan rikkaus ja toisella kulmaa se pitäisi hävittää kokonaan pois.
Esim. jos jostain syystä syntyisi tilanne että riista-asioiden hallinnointi menisi ympäristöministeriön käsiin MMM:n sijasta voisi metsästyksen alasajo alkaa systemaattisesti. Jo nyt on havaittavissa luontojärjestöjen pyrkimys kasvattaa vaikutusvaltaansa myös metsästysasioihin.
Miten jos ajatellaan vhp:n kohdalta jos luovuttaisiin tuosta 500ha aluevaatimuksesta niin mihin kaikkeen tuo vaikuttaisi tihentymäalueilla? Tai jos vapautettaisiin pyyntiluvasta kokonaan?
Itselläni ei ole Valkohäntäpeuraan mitään kosketuspintaa. Niitä ei meillä päin Suomea ole. Mutta tiedän että on tuontilaji ja joidenkin mielestä arvostettu riistaa.
Mutta jotainhan tuossa pitää olla, jos luonnonsuojeluliitto haluaa sen hävitettävän.
Gustav Hägglund totesi aikoinaan että Suomi on riistaköyhä maa.
No ääriesimerkki siitä kuin asiat voidaan hoitaa porukalla väärin.
Metsästys on kuitenkin edelleekin liki 300 000 ihmisen harrastus ja lähes 100% yleisesti hyväksyttyä. Ja toivon että sellaisena säilyy. Olipa sitten peura tai hirvi tai joku muu.
No tuo minun esimerkkiseurani on siinä mielessä eräänlainen harvinaisuus että 10 perustajajäsentä saivat jo omista maistaan kokoon ensimmäiset 4000ha. Oli mahtiseura vielä 90-luvulle saakka. Mukaan huolittiin vain ”herrat” eli lääkärit, nimismies, pankinjohtajat ja metsäteknikot sun muut. Nykyinen mo. sukupolvi jolle jäsenyys on siirtynyt perintönä on jyrkkää ja perustajajäsenten perillisten linja hyvin erikoinen ja tuo päätös ottaa uusia on johtanut siihen että pikku porukalla turataan ja muutosta ei sallita. Ei edes uusia maanomistajia oteta mukaan, eikä seuran alueella pysyvästi asuvia.
Ne ketkä tuolta on saaneet hylkäyksen hakemukseensa on ilomielin otettu naapuriseuroihin ja ovat aktiivisia ja asiansa hoitavia ihmisiä.
Mutta tuon esimerkkiseuran maine on erittäin huono. Ja mistähän syystä? Yhteistyö naapuriseurojen kanssa on hankalaa ja alueen asukkaiden kanssa myös. Ja tuolla ikärakenteella seura on loppunsa edellä.
Mutta jokainen tyylillään.
Gla-kirjoitti
”Vaikeudesta päästä seuraan kuulee usein tarinoita. Valitettavasti vain niiden näkemys, jotka eivät ole seuraan päässeet. Kulttuurista voi olla kyse, mutta kenen kulttuurista.”
No sanotaanko näin että eräs lähialueen seura kuuluisa on siitä että ketään ei ENÄÄ oteta. Vuokrattuja hehtaareita n.7400 joista yksityisiltä 80%, loput metsäyhtiöt ja kunta.
Eivät ota alueella asuvia, eivät uusia maanomistajia eikä ketään ENÄÄ, koska näin on päätetty. Tuo kulttuuri on ollut viimeiset 20 vuotta ja sillä seurauksella että 20 hirvilupaa on jaossa 10:lle jäsenelle. Luvista jää käyttämättä joka vuosi jopa puolet koska nämä 10 aktiivia ovat keski-iältään liki 70 vuotta. Mutta kun ketään ei oteta.. Eikä sallita vierasmetsästystä. Eikä pienpetopyyntiä vieraille.. Ei millään menetelmällä..
Aika hassua että Kunnan maita on vuokralla, mutta uutta kunnanjohtajaa ei otettu jäseneksi..
Juttelin yhden nuoren kaverin kanssa joka asuu peuratihentymä alueella. Oli hakenut jäseneksi 10:en seuraan. Jokaisesta hylsy. No kertoo paljon kulttuurista..
Jaa.. No meillä on ollut joka syksy 3-5 vierasta ja eivät ole kovin sitoneet. Ja ovat saaliin käsittelyssä mukana. No peuran metsästys on Kait paljon vaikeampaa mitä hirven..
Tuo peuranmetsästyskulttuuri on mielenkiintoinen. Tiedän aika monta metsästäjää joita tuo kiinnostaisi, mutta mukaan ei vaan pääse. Olen itse jutellut asiasta monenkin peuraa metsästävän kanssa ja kertovat ensin että lupia jäi käyttämättä, no sitten kun tarjoudut mukaan ja lupaat jopa korvata aiheuttamasi vaivannäön tai tarjoat mahdollisuutta vaihtojahtiin, niin vastaukset on aina samaa:”no se on nyt meillä niin pientä se homma että ei ole vieraita sinne otettu..se on niin hankalaa äkkinäisten kanssa kun ne eivät osaa..no meillä ei maanomistajat halua että niitä vieraita tulee..”
Toisella puolen Suomea on puute hirviporukkaan tulevista ampujista ja mukaan otetaan mieluusti..
Miksi tuo takavuosien risupaali-menetelmä katosi?
Oli ainakin siistin näköiset pinot ja luulisi että helpohko lähikuljetuskin.