Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Istutin Alajärvellä kaverin kanssa pääosin männylle yhden hehtaarin aukon niin, että puolet laitettiin ”mausteen kanssa” ja puolet ilman. Eroa ei silmällä huomaa ainakaan. Maaperä varsin kivinen ja muokkaustapana laikutus.
Niin Panu – oliko se nyt vähäravinteinen vai kuiva, ja oliko harvennus paljonkin myöhässä ja oliko minkäikäistä puuta? Kuivuus kas kun pahenee, kun harvennetaan ja aurinko pääsee kuusikossa porottamaan maahan ja puiden kylkiin.
Peten ehdotus koealasta ja parin kasvukauden testistä on ihan hyvä. Erilaisia pieniä apulantasäkkejä saa kuitenkin hankittua aika helposti.
Vettähän lannoitus ei sinne maahan tuo, mutta en kyllä ymmärrä, miten lannoitus ei voisi olla kannattava ratkaisu. Saattohoidossa voi olla hyvinkin merkittävää saadaanko esimerkiksi pelkkää kuitua vai yhden tukin puuta.
on 😁 pääasia on että puu ei ole ihan lopettanut kasvuaan.
Niin siis kun uutta metsävähennyspohjaa muodostuu, osalla omistajista tulee into hakata lisää. Tämä vaikuttaa todennäköisesti jo puumarkkinatilanteeseen ja maksuerien ajoitukseen.
Mummon päätelmät ihan oikein.
perusmaksua on peritty, joskus muutakin jos kyseessä on luontonähtävyyskohde jossa turistiliikennettä tms
Jos saa kysyä keinolannoitteiden levitysmääristä.
Vuonna 2019 allekirjoittanut noudatti Peten neuvoa tästä viestiketjusta: ”Oma nyrkkisääntö vt ja mt pohjilla on, että mikäli puuta on yli 160mottia/ha niin typpitasoksi 200kg/ha (800kg lannoitetta) ja jos on alle niin 140-150kgha, siis typpeä (lannoitetta 550-600kg/ha).” ja laitatti ainetta – mitä lie silloin olikaan – 02- ja 03-khl:n kuvioille eri määrän.
Lannoitus toteutettiin aikoinaan elokuussa 2019. Männyllä lannoitusvaikutuksen kesto pitäisi olla 6 vuotta. Osa kuvioista on myyty päätehakkuuseen, mutta olen ajatellut, että nyt olisi aika tilata lopuille kuvioille lannoitus, jotta se toteutuisi kesällä 2026.
Kysymykset kuuluvat:
– vaikuttaako tujumpi annos mitenkään lannoituksen vaikutusaikaan eli onko oikea ajankohta nyt? Jatketaanko toinen kierros samalla ”Peten patentilla” eli isommalle puumäärälle enemmän typpeä?
– ensimmäinen lannoituskierros on tehty – syystä jota en enää muista – osittain salpietarilla ja osittain NP1:llä. Minulla on mielikuva siitä, että joka toiselta kierrokselta voisi jättää fosforin pois, mutta onko tässä ajatuksessa mitään perää
– tiedetäänkö siinä olevan jotain riskejä, että puustoa lannoittaa vaikkapa maailman tappiin asti säännöllisesti 7 vuoden välein?
Menee vähän aiheen ohi, niinkuin ehkä tämä ppaperikeskustelukin, mutta kun Junnikkala on myyty ja Verso on liittoutunut, niin mitä näämme seuraavaksi? Aleneeko kilpailu ja puun hinta?
Kieltämättä hinnastot ovat nyt hyvin jännittäviä. Yksi saha tarjoaa aukolle 84 eur tukille ja toinen sanoo että hyvä jos pääsee yli 80:n. Yksi firma tarjoaa ensiharvennuskuidulle 18 euroa ja toinen 24 euroa. Ja sitä rataa.
Ilmeisesti osalla ostajista on varasto täynnä ja osalla on hyvinkin valikoivia tarpeita vielä jäljellä.