Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Kuulehan tsäbädäbädäm-multi-Reva-jäbä-täti-muunsukupuolinen, ystäväsi Virtsis von Visvis kertoi pyytäneensä tarjouksen samalle kohteelle 10 vuoden välein. Tarina ei kerro, myytiinkö puita koskaan – nehän saattavat olla vaikka vieläkin pystyssä. Kannattaa lukea tarkemmin ennen kuin aloittaa valittamisen, ja ehkä nimittelemisenkin voisi jättää vähemmälle.
Mutta vakavasti itse asiaan. Riippuu tietysti vähän puun kartiokkuudestakin, mutta metsänhoidon suositusten näkökulmasta 26-senttinen runko on jo päätehakkuukypsää. Jos todella on näin, että puuston keskijäreyden kasvu näkyy hinnoittelutekijöissä, niin silloin jatkokasvatuksessakin voisi periaatteessa olla jotain järkeä.
Jos nyt kuvitellaan, että 200m3 puusto kasvaa 10m3/vuosi, ja siitä kuolee vuosittain 8-10 runkoa, niin silloinhan puuston kuutiokasvu on nolla, mutta arvokasvua olisi vielä hinnannousun kautta. Jotain kirjanpainajan pyydystyskonstiakin voisi kokeilla, jos intoa ja omatoimisuutta riittää. Toisaalta Uudellamaalla on muitakin riskejä, kuten kaavoitus ja Viron suunnalta tulevat keskikesän rajuilmat, joten jos metsä olisi minun, en sitä pystyssä pitäisi tuon isommaksi muutenkaan.
Turvepellot handlataan kyllä hiilipäästöt/lulucf-puolelta, joten se ongelma ei varsinaisesti poistunut.
EU-säännöksille on nykyään aika tyypillistä, että lainsäädäntökoneistosta ulos tuleviin säännöksiin jää komissiolle aika laajat tarkentamismahdollisuudet. Tällä on sitten etunsa ja haittansa.
Olisiko jollakulla kokemusta talousmetsätalouden harjoittamisesta jossakin EU:n ulkopuolisessa maassa?
Ja edelleen asiallinen kysymys, Anni Sinnemäkeä siteeraten:
”Jossain kaupungissa on maailma näytteillä – – – eikä vieläkään tuulivoimaa.”
Eikö sitä päästötöntä ja oravia räjäyttelemätöntä voimaa, jolla ei ole terveysvaikutuksia, voisi tuottaa esimerkiksi Tattarisuolla ja Jätkäsaaressa? Ei pitkiä siirtolinjoja eikä rikkinäisiä maisemia.
Ajattelisin, että nämä universalismin ja nationalismin kysymykset näkyvät sitten hienosti esimerkiksi sellaisissa kysymyksissä kuin että onko Suomella erityistehtävä suden suojelussa tai miten Suomen teollisuutta, turvetuotantoa tai maankäyttöä pitäisi ohjata hiilipäästönäkökulmasta.
Annelin esittämistä maista Kanada ja Ruotsi ovat bruttokansantuotteeltaan ”parempia” kuin Suomi, Uusi-Seelanti on pari sijaa jäljessä maailman maitten listalla, mutta toisaalta vuoden 2020 sen GNI on kehittynyt reilusti nopeammin kuin Suomen. Sitä on aina välillä hyvä miettiä, miksi jotkut kumppanit tuntuvat miellyttävämmiltä kuin toiset.
Ajatusleikkinä voisi miettiä, mitä tapahtuisi, jos Suomi liittyisi Sambiaan. Enkä puhu vain rahasta.
Mistä taimiaines syntyy jos ei ole enää siemenpuita jäljellä? Kysymys on erittäin hyvä, koska tosiaan yleensä sinne aina jotain siunaantuu, usein jopa sitä puuta, jonka siemenpuita kuviolla ei ole, kuten suorittava on ansiokkaasti tuonut männyn siemenpuuhakkuiden osalta esiin.
Jos ollaan tarkkoja, kirjoitit ”yleensä ajatellaan”, etkä ottanut sitä omiin nimiisi. Siksi piti varmistaa.
Sinänsä ymmärrän tätä WWF:n kirjoittajan logiikkaakin, mutta kun aikamme jakolinja tuntuu olevan universalistit ja nationalistit – joita molempia on sekä puoluekentän oikealla että vasemmalla laidalla eri syistä – niin on yllättävän vähäistä, minkä verran itse aiheesta puhutaan. Hiukan karkeistettuna voi ajatella, että ensin joitakin sukupolvia aiemmin rakennetaan oma talo, jotta saadaan suojaa maailmalta, ja sitten myöhemmin viedään sekä sisä- että ulkolasit aittaan, jotta kaikki voi vapaasti tulla ja mennä ja jotta sisällä ei olisi tunkkaista. Samalla poltetaan enemmän halkoja ja vähän huonekalujakin ja naapurinkin halkoja, jotta on riittävän lämmintä.
En oikein valitettavasti keksi, mihin muuhun nationalismi nyt voi perustua, kun kuvitelmaan siitä, että ollaan itse parempia kuin ne ulkopuolella olevat.
Kun emme ole ruotsalaisia emmekä tahdo tulla venäläisiksi, olisi aiheellista kysyä, a) miksi emme ole ruotsalaisia – nykyäänhän on ok, että kuka tahansa saa olla se, miksi itse haluaa identifioitua, poislukien saamelaiset, ja b) miksi emme tahtoisi tulla venäläisiksi, jos he ovat yhtä hyviä kuin me itse?
Ihan hyvä tietää. Täältä katsoen näkymä on ollut sellainen, että hintahaitari on paljon pienempi.
Kerro toki, mihin se sitten perustuu.
Eli siis tarkoittaako tämä sitä, että Visalassa saa tukin hinnaksi 110 euroa/m3?