Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Hallitusohjelman lukeneena pari lisähuomiota:
– kasvatuslannoitukseen luvataan kampanja muttei suoranaista tukirahaa, toki hiilimarkkinalta sitä voidaan saada yksityisestikin, mutta milloin, se on hankala sanoa
– istuttamiseen panostaminen kuulostaa sikäli hassulta, että nykyään uudistetaan aika paljon istuttamalla muutenkin. Tulee mieleen, että jos halutaan välttää aikaa, jona maa ei tuota hiilipalveluita, niin miksei panostettaisi samantien kaksijaksoisuuteen ja koivun ja/tai männyn viljelyyn.
– yleisesti ottaen on vähän sellaista uskoa, että vanhoja keinoja käyttäen päästäisiin käänteentekeviin uusiin tuloksiin, mikä tuskin tapahtuu.
Joku voisi nyt korjata, mutta mulla olisi vahva mutu siitä, että tähtikirjaaja tappaa ylhäältä alaspäin ja kirjanpainaja alhaalta ylöspäin.
Varhaishoidon tukeahan kasvatetaan Metkassa, kun se tulee yhtä suureksi kuin muukin taimikonhoidon tuki. Ei siis tarvitse enää sanoa, että olisi.
(sarkasmivaroitus)
Mutta Timppa. Sinun suosihan ovat varputurvekankaita. Niillä metsänkasvatus keinollisen uudistamisen kautta on kannattamatonta ja ne tulisi jättää luonnontilaan. Sen sijaan jatkuva kasvatus loistavasti toimii korvissa sekä mustikka- ja puolukkaturvekankailla, joille syntyy helposti kehityskelpoinen aluskasvos, ja joita on suurin osa suometsistä.
Sitten asiaan.
Muistaakseni täällä on todettu, että varputurvekangas/isovarpuräme-tyyppiset kohteet vaativat vettämistä taimettuakseen luontaisesti, jos taimettuvat sittenkään.
Heitetäänkö villi veikkaus – olisiko Sakari Puisto laskettu perussuomalaisten presidenttiehdokkaaksi? En usko, että Halla-aho haluaisi vielä tässä virkaiässä siirtyä niin seremonialliseen asemaan, ja Puistolla on kuitenkin sellaista valtiomiesmäistä karismaa.
Kysyn edelleen sen yhden tapauksen osalta josta aikoinaan mainitsin,
että miten metsänomistaja voi olla varma siitä, ettei osaa leimikosta ole puitu eri motolistaan, jota ei koskaan toimiteta metsänomistajalle.
Tavaralajitarjouksia. 77-36-30 saha ja 75-31-26 yksi kolmesta, eli ei kovin hyviä, olisiko ostettu jo tarpeeksi. Toinen kolmesta laittoi sitten tarjouksen, joka ei vastannut tarjouspyyntöä eikä ole hintatasoltaan järisyttävä, eli voi olla, että eivät halunneet ostaa. Mitenkäs niin?
Kuusi runkohinta 70 eur ja mänty 66. Hoikahko päätehakkuukohde, pari hehtaaria, eikä edes tien poskessa. Kannattaisi myydä?
Sanoisin, että perusongelma näissä kyselyissä on juuri se, että pakotetaan erilaisille 1-5-akseleille asioita, jotka ovat tuntuneet omassa päässä mielekkäiltä, mutta jotka eivät ole ainakaan kaikkien mielestä toistensa vastakohtia. Sitten jätetään avoimet kentät pois, jotta vastaukset on helpompi käsitellä tilastollisesti koneella, ja tehdään niistä mukatiedettä.
Minuakin kysely alkoi ärsyttää jossain kohtaa. Vedin sen kuitenkin läpi yltiövittumaisesti vaikuttaen rahanahneelta luonnontuhoajalta, kun ajattelin, että sellaistakin näkemystä kaivataan.
Kysymys on oikeasti hyvä. Jos sahavähennyksen nimikkeellä saa 30-40 % palkasta verovapaasti, homma kannattaa etenkin, jos sitä palkkaa aikoo maksaa paljon. Jos taas ylimääräistä rahaa haluaa hillota Oy:hyn myöhemmin osinkona maksettavaksi ja sijoitustoimintaa varten, niin silloin tietysti hyöty vähenee.
Mitä autoihin tulee, niin niissähän perinteinen toimintamalli on eräillä aloilla ollut se, että ostetaan uusi auto ja ollaan ajavinaan sillä runsas kilometrimäärä, ja sitten auto myydään äkkiä pois ennen ensimmäistä katsastusta, jotta verottajalle ei selviä, ettei niitä kilometrejä koskaan ajettukaan. Tämä ei ole ohje tai suositus veronkiertoon vaan työelämässä vastaan tullut, luultavasti paikkaansa pitävä huhupuhe.