Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Niin, ei sillä tasaisella kehitysluokkajakaumalla nyt ainakaan äkkiä ajateltuna ole mitään tekemistä kannattavuuden kanssa. Periaatteessa sijoituksen tuottoprosentti on sitä parempi, mitä vähemmän siinä on omaa rahaa kiinni (tai pankin rahaa).
Hakkauttaa viittasi päätehakkuuseen.
Olen ajatellut, että pyydän 2 viikkoa voimassa olevan tarjouksen ennen vaalipäivää.
Oppi siitä, miten ohjeisiin ja säännöksiin suhtaudutaan, ei ole pelkästään itärajan takaa. Esimerkiksi Etelä-Euroopassa ja Ranskassa suhtautuminen on jo paljon ”käytännönläheisempi” kuin Suomessa monissa asioissa.
Kirjoittelin tässä vähän aikaa sitten hyvin kasvavasta turvemaa/turvekangaskohteesta, johon parlamentin vastaus oli, että keskenkasvuista metsää ei saa hakkauttaa, vaan se pitäisi mieluummin myydä. Olen nyt saanut 28000 eurolla ostamastani, tämän hetken myyntihinnaltaan ehkä 35000 euron palstan puista 52000 euron suuruisen tarjouksen. Minun pitäisi nyt jaksaa selvitellä, millä nopeudella EU etenee omissa hankkeissaan, muuten riittäisi tietysti, että odottaisi eduskuntavaalien tuloksen ja tekisi päätöksen sen mukaan, millaiseksi vaalitulos muodostuu.
Onko Timpalla juurikaan savimaita metsänpohjana?
Sanoiko joku, että monimuotoisuuden kannalta oli tärkeää, että hehtaarilla oli 30 lahopäätä? Osa saa tietysti olla myös makuuasennossa?
😀
Metsätehon ohjeessa muuten otettiin puoliympyrä sivulta, näin tähän suorittavan käytyyn keskusteluun viitaten. Siinähän pystyy leveällä uralla vähän pettämäänkin itseään, jos niin haluaa tehdä.
Muistuttaisin, että kyse tuntuu olevan myös jollain tavalla siitä, miten mitataan ja lasketaan, kun kuitenkin on todettu, että konekuskit tekevät työtään jokseenkin samalla tavalla ja järjestelmä auttaa mittausten tekemisessä.
Politiikkakaan ei siis selitä sitä kaikkea.
Jaa no sitten. Suorittavan ilmaus molemmilta puolilta ottamisesta oli vähän sellainen, että en tajunnut, mitä sillä tarkoitin, ajattelin, että otetaan puoliympyrä vasemmalta ja puoliympyrä oikealta, jolloin ajoura jää siis ikäänkuin laskematta.
On oikeastaan jopa niin, että jos puoliympyrän kaari on siis vasemmalta eteen ja oikealle, niin siinä tapauksessa se ajourahan yliedustuu mittauksessa, jos oletetaan, että ajourat ovat 20 metrin välein. Oikea suhde ajouran ja harvennusmetsän välille tulisi siis silloin, jos mitattava alue olisi puolikas neliöstä.
Kysymys kuuluu, että missä sitten mättää. Onko puomin pituus mitattu väärin vai ovatko puut opinnäytetyön arvelemalla tavalla väärän muotoisia?
Ensiharvennukset liitetään muihin harvennuksiin siksi, että niin ostomies saa maksettua niistä parempaa hintaa ilman, että tilastohinnat menevät liian hyviksi. Jokseenkin vakiintunut temppu.
Suorittavan puoliympyrät: no, suorittavahan nyt tietysti ainakin väittää olevansa eläkkeellä. Jos nyt kuitenkin satut pääsemään vielä joskus moton koppiin, niin teepä seuraavasti. Sen sijaan, että mittaat puoliympyrän vasemmalta tai oikealta, niin mittaapa puoliympyrän muotoinen koeala valmista aluetta suoraan edestä.
Palstan matemaatikot ehkä oivaltavat, miksi.
Timppa: samahan se on sähkön kanssa. Meillä on poltettu puita koko talvi, ja sähkölaskut ovat niin pienet, että niihin ei saa mitään tukia. Sitten kun on hoidettu omat raha-asiatkin vastuullisesti, niin ei saada sossustakaan sähkörahaa. Sosialistinen yhteiskunta tukee heikoimpia ja rankaisee niitä, jotka hoitavat asiansa itse, ja näin se vaan menee.
Puun myyntikartellin osalta on myös asiallinen kysymys, että kuinka paljon sellainen vuotaisi. Työvoimakartellissa on aina etujärjestö, joka maksaa lakkoavustusta työstä kieltäytyville ihmisille, jotta nämä eivät rahapulan takia joutuisi töihin. Mutta kuka maksaisi sille maanviljelijälle, jonka pitäisi ostaa apulannat ja rahaa saa enää metsästä?