Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Metsänomistaja voi nostaa tehokkuutta kasvattamalla kuviokokoa.
Muistan joskus laskeneeni yhden moton työtehon hehtaareina ja päätyneeni johonkin sellaiseen, että jos kaikki hakattaisiin aikanaan ja jos kaikki leimikot samalta alueelta menisivät samalle yrittäjälle, niin oliko se nyt 10 vai 15 kilometriä sen ympyrän halkaisija. Niin että jos sitä isoa konetta on varaa ajattaa lavetilla 80 km sinne ja tänne, niin kyllä tässä kuviossa jossain muuallakin on löysää.
Ja 30 vuotta sitten tehtiin nimenomaan männiköitten ensiharvennuksia, yleensä aika pieninäkin nykymittapuun mukaan. Siihen en sitten ota kantaa että mitä senaikaiset aukot olivat puun määrän ja laadun suhteen, varmaan aika vaihtelevaa tavaraa.
Se on reservivaari-indeksi. Siksi siis kyse vanhoistapojista.
Suorittava: Olen viimeisen kymmenen vuoden aikana onnistunut teettämään muutamia energiapuuhakkuita ja olen niiden suhteen ollut erittäin tyytyväinen jäävään puumäärään ja työjälkeen. Olen 350 hehtaaria eri omistajilta, usein kuolinpesiltä, ostaneena ostotilallisena kyllästynyt kuuntelemaan moralisointiasi taimikonhoidosta ja näkemykseni mukaan on myös olemassa sellaisia kohteita, joissa on järkevää myöntää, että taimikonhoitoa ei enää kannata tehdä vaan kannattaa odottaa koneellista energiapuuhakkuuta. Jos haluat jollain tavalla edistää metsänhoidon kehittymistä, niin tee mahdollisten kavereittesi kanssa kansalaisaloite siitä, ettei kuolinpesää saa pitää jakamattomana kuin 5 vuotta.
Ja sitten muut: kauppakirjan ehdoissa tosiaan kummittelevat säännöllisesti hyvät metsänhoidon suositukset ja lakiakin tietysti pitäisi noudattaa. Lain noudattamisesta vastaa käsittääkseni maanomistaja. Kysyisin kuitenkin, että onko joku onnistunut saamaan korvauksia liian harvaksi hakatusta metsästä ja jos, niin miten ja minkä verran. Itselläni ei juuri nyt tällaista ongelmaa ole, mutta joskus voi tietysti tulla.
Tervalepän 2-vuotiaita metsätaimia myy ainakin Metsätoimisto Tuomiaho.
Pakkauskoko 40 kpl ja hinta 0,60 eur/kpl.
Ja ei kun sinko olalle ja metsittämään peltoa, tai mitä niillä sitten ikinä haluaakaan tehdä.
Eli pääsemmekö tästä laskelmasta siihen, että metsätaloudessa olennaista ovat menot, ja että tasaikäisen metsätalouden ensimmäiset 15-20 vuotta ovat hyvin kalliita investointeja, joista iso osa jää tuottamattomiksi (esimerkiksi ne kuusentaimet, joista ei kasva tukkipuita koskaan)?
Kauppakirjaan voi tietysti vaatia kaikenlaisia metsänhoidon suosituksia, mutta olisikohan MTK:n ajatus ollut, että voisi määritellä runkolukuja ja/tai pohjapinta-aloja. Se, että suostuuko yhtiö sopimaan siitä, mitä tulee sakoksi, jos ehtoa ei noudata, on sitten eri asia.
Metsäpuolella on käytetty ihan kai samaa CAN27:aa ja kalisuolaa kuin pellollakin, järjestelyn toimivuuteen en ota kantaa.
Mulla on kyllä Keski-Pohjanmaallakin metsää, mutta en ole varma, onko mulla juuri nyt hyviä kohteita tai että saako kuljetuksen järjestymään järkevästi.
Bioperäisen hiilidioksidin päästömaksu. Hmm. Tämähän toimisi myös turvepeltoihin ja luonnonsuojeluun ja korvaisi kauan havitellun metsämaan kiinteistöveron. Maksua voisi pienentää pitämällä metsänsä puhtaana lahopuusta ja turpeesta.
Jallukola: Kehitysluokkajakauman voi korjata myös ostamalla lisää hehtaareita 😛