Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Piti oikein kurkata metsälakia ja vastaavaa asetusta. Harvennuksen jälkeistä metsää arvioidaan siis pituudella ja sen mukaan taulukosta katsottavalla minimipohjapinta-alalla. Itse ajattelisin niin, että runkoluku olisi kuitenkin enemmänkin se ratkaiseva asia tulevaisuuden kannalta. Ei tuo kuvan esimerkkikään minusta näytä kovin vähäpuiselta, puut ovat vaan kleinejä.
Sinänsä kun tulokset ovat näin yhteneviä, niin varmaan kyse on enemmänkin ajourien levenemisen vaikutuksesta.
Maaperään varastoituneen hiilen määrän osalta voisi tietysti esittää, että kesän koittaessa Timppa ottaa lapion ja menee sinne Pyhään-Häkkiin kokeilemaan, miten paksuja pintahumuskerroksia siellä on, siitähän sen näkee.
Jos oletamme, että biomassan (tai puuston) kasvukyky tietyllä pohjalla on vakio – niinkuin kai metsäpuolella on tapana olettaa – , niin silloin tietysti hiilitaseen kannalta paras ratkaisu on se, joka poistaa kierrosta mahdollisimman suuren määrän biomassaa joko a) varastoiden sen pitkäaikaisesti jonnekin tai b) korvaten fossiilisia polttoaineita esimerkiksi energiantuotannossa.
Jos vain vaihtoehto a) huomioidaan, eikä se esittämäni iso valli VT 8 kylkeen millään käy, niin aloitetaan vaikka uudistushakkaamalla kaikki Päijänteen rantametsät ja vieritetään biomassa järven syvänteisiin, jolloin se ei laskennallisesti tuota päästöjä. Samalla maa-ala vapautuu uudelle kierrokselle.
Kysymys on mielenkiintoinen. Cemagro ei kerro sivuillaan, että toiminta olisi jäissä, Forestvital ei kerro mitään, Mhy:t ja kolme suurta pitävät kasvatuslannoitussivunsa entisellä ”pyydä tarjous”-linjalla. Havulatva markkinoi hiilikompensaatiota. Metsätoimisto Tuomiaho markkinoi edelleen Ecolan Silva Nitroa, joka ilmeisesti lopetettiin liian hyvänä kilpailevana tuotteena, kun Yara osti Ecolanin. Pohjoisen metsänlannoituspalvelunkin sivuilla kasvatuslannoituksen hinnaksi kerrotaan edelleen 300 eur/ha. Metsäsuunnittelu Hollanti tarjoaa yksinkertaisesti nykyisin vain terveyslannoitusta.
Kysymys kuuluu, että onko kaikilla toimijoilla papanoita jemmattuna, vai onko salailu alalle niin ominaista, että ei viitsitä edes kertoa nettisivulla, että tavaraa ei saa mistään tai että hinta on loikannut pilviin?
Kauppalehden keskustelupalstalla joku heitti ehdotuksenaan, että voisi alkaa shorttaamaan pankkiosakkeita tai jotenkin muuten pyrkiä hyötymään siitä, että pankeille tulee ongelmia. Kirjoittaja ja kommentoijat jäivät miettimään, millä instrumentilla tämä kannattaisi tehdä.
Jostainhan ne yhtiölainat ja henkilökohtaiset lainat on otettu. Ja on aika varmaa, että kun yhtiövastike heilahtaa ylipäätään nelinumeroiseksi, niin harvalla sitä on varaa maksaa. Asunto-osakeyhtiön rakenteen ja lyhennysvapaiden takia kestää aikansa, ennen kuin manuuri osuu ilmastointilaitteeseen, ja on sitten oma kysymyksensä, ehtiikö suhdanne kääntyä ennen sitä.
Olen todella vähän nähnyt missään ennustelua siitä, mitä tapahtuu, jos ja kun erikoisoperaatio joskus päättyy. Sitä olisi hyvä miettiä.
Eli tarvitaan siis vielä 1 a, jossa 120 vuotta mennään kolmen harvennuksen taktiikalla ja 1b, jossa puustoon ei kosketa mitenkään.
Ei hiilinielujen laskennassa olekaan mitään tosiasiallista logiikkaa, se, että Kurki väittää Suomen olevan hiilipositiivinen, ilmeisesti ihan pitää paikkansa, kun huomioidaan sellaisia eriä, joita virallisessa laskennassa ei huomioida. Hiilinielujen ja -päästöjen laskenta on varmasti keinotekoista, ja ilman hiilitullijärjestelmää laskenta johtaa siihen, että kaikki toiminta siirtyy vihreästi halvemman kustannustason maihin, joissa sama toiminta on todennäköisesti ilmastolle haitallisempaa. Se, mitä nieluja ja päästöjä on päätetty laskea, on todennäköisesti tietoinen valinta, jonka taustalla on kaksi asiaa – eri tahojen edunvalvonta ja se, että joitakin nieluja ja päästöjä on ollut hankala laskea.
Voisiko Anneli vielä tarkentaa.
Jos oletetaan, että vaihtoehdossa 1 kasvatetaan kuusikkoa 120 vuoden ikään saakka OMT-pohjalla ja vaihtoehdossa 2 kasvatetaan samassa paikassa kaksi 60 vuoden pituista kiertoa, niin kummassa vaihtoehdossa nettonielu on suurempi, kuinka paljon ja miksi?
Lisäksi olisin kiinnostunut vaihtoehdosta 2 b, joka alkaa luontaisesti syntyvällä rauduskoivikolla ja etenee alikasvoskuusikon hyödyntämiseen.
Nooh, eiköhän tämä nyt jotenkin liity tulossa oleviin eduskuntavaaleihin.
Kysäiskää nyt joku tarjous ja kertokaa sitten, mitä laittoivat kasvatuslannoituksen hinnaksi, niin voi sitten itekin miettiä.
MäK 26,30 ja KoK 25,60, havutukki 74, samoin päätehakkuuna K-Pohjanmaalla, toki ihan hyvänkokoinen kohde. Alustava havainto, että sahat alkavat pudota kolmen suuren kelkasta, eli olisko niin, että jollain on jäänyt ostamiset vähiin ja joku on ostanut liikaakin.
Suurin ongelma koko hiilikeskustelussa on se, että käytetään käännöslainasanaa hiilinielu. Se vie mielikuvat suomen kielessä väärään suuntaan; ainakin minulle nielu tuo mieleen jonkinlaisen loppusijoituspaikan eli sekoittuu hiilivarastoon. Tässä hiilipuheen kielikuvassa nielulla kuitenkin tarkoitetaan jonkinlaista torvea, josta matka jatkuu ja jonka koosta tai tavaran virtausnopeudesta ollaan kiinnostuneita. Kun puhutaan hiilinielujen suuruudesta, puhutaan siis ”hiilennielemän suuruudesta” tai ”hiilennielentänopeudesta”, ei hiilivaraston suuruudesta. Metsämme siis ovat sekä hiilinielu että hiilivarasto, ja suojellut metsät ovat tietysti loppuvaiheessa enemmänkin varasto kuin nielu.
Tässä ei tietysti koeta mitään ongelmaa. https://www.hiilineutraalisuomi.fi/fi-FI/Ilmastotyo/Metsat/Keskeiset_kasitteet(60013) Jos otamme tuosta alusta, niin kirjoittaja kertoo hiukan tiivistäen, että ”nielu on – – prosessi”. Kutsutko sinäkin nieluasi prosessiksi, kun syöt aamupalaa?