Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Anneli ja hieskoivu:
Metsälaki 8 a § 1 mom
8 a § Metsän uudistamisessa käytettävät puulajitEdellä 8 §:n 1 momentissa tarkoitetussa metsän uudistamisessa taimikon saa perustaa männyn, kuusen, rauduskoivun jne. alkuperältään ja kasvupaikalle sopivilla taimilla tai siemenillä. Taimikon saa perustaa hieskoivun taimilla tai siemenillä vain turvemailla, kangasmaiden soistuneissa osissa ja tiiviillä savi- tai hiesuvaltaisilla mailla. Muilla kasvupaikoilla hieskoivua voidaan käyttää sen kasvupaikasta ja alueen maantieteellisestä sijainnista riippuen täydentävänä puulajina.
VNA metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä:
12 § Hieskoivun käyttö täydentävänä puulajinaMuilla kuin metsälain 8 a §:n 1 momentissa mainituilla kasvupaikoilla hieskoivun osuus taimikon täydentävänä puulajina voi olla pohjoisen Suomen alueella enintään 50 prosenttia ja muualla Suomessa enintään 20 prosenttia hyväksyttävistä taimista.
Kurki: ei tosta ekalta sivulta ainakaan löydy mitään. Ruotsiin ennustetaan enemmän väestönkasvuakin ja ties mitä. Oletko jaksanut lukea syvemmälle PREDICTSistä?
Terästehdas-keississä on kyllä jotain epäilyttävää. Ikäänkuin Norjassa ei olisi tarpeeksi sähköntuotantoa, että sinne voisi tuollaisen perustaa.
Käyttöveden lämmityksen osalta sanoisin nyt tässä muutaman viime vuoden kokemuksen perusteella (asuminen puukeskuslämmitystalossa ja suorasähkötalossa), että jos nyt alkaisin taloa tekemään, laittaisin taloon kaksi eri lämminvesivaraajaa. Toisen, sellaisen ihan pienen, josta saa käsienpesuvedet ja tiskivedet, ja toisen, jolla voi tuottaa pesuvedet. Näistä ensinmainittu – sellainen ihan pieni – olisi aina päällä, ja toinen käynnistettäisiin vain tarvittaessa. Alkukantaisempi vaihtoehto olisi tietysti vanhanaikainen vesipata tuohon hommaan.
Puukeskuslämmitystalossa oli sellainen (varmaan aika tavallinen) aivopieru siinä järjestelmässä, että käyttöveden lämmityskierukka oli siellä vesisäiliön yläosassa, eli siis siinä, joka kerrostumisen myötä jäähtyi ensin. Kun talo itsessään oli massiivinen kivitalo, niin taloa olisi voinut lämmittää harvemmallakin rytmillä, mutta käyttöveden takia puita piti polttaa useammin.
Taisi tarkoittaa fosforin ja kalin puutetta.
Selittää ehkä sitäkin, miksi suo, josta laitoin kuvan, on nyt alkanut vauhdilla muuttua.
Ja no, moraali metsän uudistamisessa. Eikö sekin ole ihan hyvä, että ymmärtää kannattavuuden laskemisesta jotain?
Ajatella voi myös ilmastotoimia, niiden kunnianhimoisuutta, vaikutuksia ja kannattavuuden laskemista.
Mitenkäs sitten lepän kasvatus, suorittava?
Niissä ensiharvennuskuusikoissa on sitä isompaa koivua yleensä sitä varten, että isännät eivät ole raivanneet uudistusaloja ennen istutusta niinkuin olisi metsänhoito-opin mukaisesti kuulunut, ja puut on säästetty myös taimikonhoidossa ohjeiden vastaisesti. Siis jatkuvaa kasvatusta, hyi hyi hyi…. 😀
Kysymyksen voisi ulkoistaa palstan matemaatikoille.
Sehän on vaan epäyhtälö, jossa kysytään kumpi on suurempi, hakkuutulo miinus kasvutappio vai maahankaadon kustannus plus runkopuun lannoitusvaikutus.
Maahankaadon kustannuksen kohdalla on sitten vielä kysymys siitä, että mikä on sen pienpuun ”pienajon” (oli sitten mönkijä, moottorikelkka, hevonen tms) kustannus suhteessa pienpuusta saatavaan tuottoon.
arto: Normi maailmassa saatettaisiin tutkia perinpohjin tai sitten ei.
Asiallisia kysymyksiä ovat esimerkiksi se, miksi Anneli Jäätteenmäki, Katri Kulmuni tai Wille Rydman eivät pudonneet parvekkeelta.
Kulttuuriseen moninaisuuteen kuuluu se, että eri kulttuureissa on erilaisia menetelmiä samojen ongelmien ratkaisemiseen.
Ja se yksi kesähän oli myös kylmä kun oli juhannuksena se +2 astetta tai jotain siihen suuntaan. Sinä vuonna männyt eivät kasvaneet juuri mihinkään.
Eteläinen ja lehtimetsäinen saattavat tarkoittaa usein samaa.
Jos hömötiainen tarvitsee lahoa koivua, niin sitä ei synny, jos ei ole tervettä koivua.
Esimerkiksi nimimerkki Menninkäinen on esittänyt hiljattain kuvia sinänsä hienosta kuusikosta, jossa koivua saa hakea.
Lähtisin katsomaan asiaa kahdesta suunnasta:
1) mitä metsiemme rakenteeseen vaikuttaisi, jos koivutukin hinta olisi yhtä hyvä kuin kuusitukin (Jesse ja Visa kertovat seuraavaksi, että se kasvaa nopeammin ja että sen ei tarvitse sen takia yhtä kallista ollakaan, mutta eivät kaikki ajattele niin pitkälle, ja lisäksi meillä on se olematon sorkkaeläinongelma)
2) mitä metsiemme rakenteeseen vaikuttaisi, jos aukkoihin istutettaisiin enintään 800-1000 tainta/ha ja loppu otettaisiin luontaisena uudistumisena
Ja lisäksi voidaan miettiä sitä, että onko tämä lahon lehtipuun puute ohimenevä ongelma.