Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Energiapuukohteilla on aika yleistä, että kohteella on ollut etukasvuista lehtipuustoa ja metsää lähdetään tekemään osittain myös parhaista alikasvoskuusista. Se varmasti pudottaa pohjapinta-alan aika alas, mutta on silti ihan asiallinen ratkaisu puuyksilöiden nettonykyarvo huomioon ottaen.
Ahdasta alkaa olemaan. Jos on talvikohde, niinkuin turvekankaan kai pitäisi olla, niin voisi myydäkin, kun niissä on kuitenkin 2 v korjuuaika. Luultavasti hakkaavat vasta talvella 2023-2024. Tarjoukset sisään sekä energia- että kuitufirmoille ja vertailee sitten mitä on sattunut saamaan.
Yritän edelleen sanoa, että jos meillä on noin 4 puulajia, joilla on toimiva markkina, niin on turha kuvitella, että taloudellisesti orientoitunut metsänomistaja kasvattaa metsässään mitään muuta, vaan ne kaikki poistetaan taimikonhoitovaiheessa.
Energiapuu- ja polttopuumarkkinan kehittymisen myötä niitä voi kasvattaa myös ensiharvennusvaiheeseen asti siten, että taloudellinen tappio ei ole kovin suuri. Monet vähemmistöpuulajeistahan ovat nuorena nopeakasvuisia lehtipuita.
Jos siis halutaan, että muita lehtipuita kasvatettaisiin vanhemmaksi joko sekapuuna tai muuten, toiminnalle pitäisi olla maksaja.
Musta jotenkin intuition vastaista, että jo tehtyyn puukauppasopimukseen sovelletaan jotain sertifikaattia, joka ei ole ollut voimassa sitä tehtäessä.
Jos ajatellaan vaikka nyt jotain pitkulaisen muotoista kuusikkokuviota järven rannassa, ja sitä, että yhtiöllä voi sopimusehtojen mukaisesti vaikka hakkuu siirtyä eri vuodelle kuin aluksi suullisesti oltiin lupaavinaan, niin muutokset voivat olla suuria, ja optimaalinen metsänkäsittelytapakin saattaa olla eri kuin mitä sopimusta tehtäessä oletettiin.
Outoa, että kestävän metsätalouden yhdistys harrastaa tällaista toimintaa, joka ei ole sosiaalisesti tai sopimusehtojen näkökulmasta kovinkaan kestävää.
Anneli: paha sanoa, vaikuttaako kuusettuminen männyn hehtaarikohtaiseen kasvuun. Intuitiivinen vastaus on tosiaan ei, mutta mitä sittenkin, jos?
Jos oletamme, että meillä on ollut mäntyä käytännössä kaikilla ravinteisuustyypeillä MT-Kitumaa, ja sitten tilanne kuusettamisen myötä muuttuu niin, että mäntyä onkin enää vain CT-Kitumaa, niin kyllähän tämä tietysti vähentää männyn keskimääräistä hehtaarikohtaista kasvua, eikö vaan?
Muitakin syitä toki oikeasti on ja niitä tässä on hyvin käytykin läpi.
Ihan hyvä ensiharvennuskohde Seppäsellä tosiaan, eikä sitä olisi voinut myöhemmäksi lykätäkään. Ja ensiharvennuksesta saavat rahaa sekä moto, ostajayhtiö että metsänomistaja, siihen ei 500 euron raivaussahalla oikein pysty. Sinänsä vähän mälsää, että kaikki ei-männyt tuntuvat lähtevän.
Se on sitten eri asia, että olisiko tässä joku kokorunkokorjuu tai muunlainen koura ollut parempi.
En muista, kirjoitinko tästä jo, mutta monimuotoisuuden kannalta jotkut tempaukset ovat hiukan omituisia.
Eräs suurehko metsäyhtiö on lakannut ostamasta järeää haapaa sekä vähemmistöpuulajeja pihlajasta raitaan.
Mitä nyt sitten luulette, että miten metsäänsä hoitava metsänomistaja reagoi tällaiseen viestiin? No tietysti poistamalla näiden puulajien yksilöt sellaisten tieltä, joista saa täyden hinnan.
Asiallinen kysymys on, että lisääntyisikö monimuotoisuus ja esimerkiksi pihlajan kasvatus, jos 13-senttiselle pihlajatukille olisi toimiva markkina ja kilpailukykyinen hinta?
Planter.. minusta tuntuu, että huumoriasi vaivaa kuivuus 😀 Tuossa on varmaan jokin ravinnehäiriö. Ehkä hirvieläinten ulosteessa on liikaa mangaania, tai liian vähän lyijyä.
Villinä veikkauksena voisin heittää, että kuivana kesällä mänty kasvaa suhteellisesti huonommin kallioperäisillä mailla ja normaalia paremmin turvemailla. Mitä tietysti ei saa sanoa, koska turvemaillahan tulisi kasvattaa vain rahkasammalta ja varpuja.
Kurkihan varmaan muistaa, että toisin kuin kuusella, niin männyllähän neulasten lukumäärä tulee edeltävän kesän mukaan ja neulasten pituus kuluvan kesän mukaan. Kylmän tai muuten huonon kesän jälkeen männyn pituuskasvu on siis väistämättä heikompi, ja vastaavasti pari peräkkäistä hyvää vuotta taas tuottaa hyvää kasvua vähän niinkuin korkoa korolle.
Ja kyllä, olisi hauskaa tosiaan tietää, vaikuttaako metsien kuusettuminen tähän männyn kasvun heikkenemiseen vai ei.
Välikevennyksenä, että olen pari päivää sitten saanut tarjouksia, joissa päätehakkuukoivusta tarjotaan 21-23,50 eur per kuutio ?