Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Ja no, sulla on 30 ha taimikkoa sun tilalla, ja kohta vielä lisää. Koska sitä pikku kuusitaimikkoa on paljon, niin töitten tasaamiseksi sitä huonoa vanhaa peltoa voi pitää pystyssä pari vuotta pitempäänkin, jos ei ole rahat loppu. Samoin hehtaareja on kuitenkin sen verran paljon, että antaa niitten varjostavien koivujen kasvaa siellä ihan rauhassa ja poistelee ne sitten vaikka ensiharvennuksessa. 20 vuoden kuluttua sulla nimittäin ei ole tuossa metsässä yhtään mitään tekemistä, ellet jostain syystä osta lisää hehtaareita.
Siitä oliko päätehakkuutulo hyvä vai huono, ei voi sanoa mitään. Suomessa on alueita, joissa päätehakkuumetsä on 130m3/ha ja joissa se on 450m3/ha ja jopa ilman hoitoa.
Joskus olen tehnyt niinkin, että samalla ostotilalla on ollut epämääräisempiä ja tasaisempia taimikoita. Olen teettänyt epämääräiset mhy:llä ja tehnyt tasaisemmat itse (helpompi mitata keskiarvoja). Mhy on hakenut tuet, jolloin tarkastusriski on ollut pienempi. Alueitten koot olen jakanut niin, että oma väki on tehnyt sen verran, että siitä saadulla tuella on maksettu ammattilaisen tekemästä alueesta itse maksettavaksi jäävä osuus. Näin tavallaan oma työ kertaantuu.
Allekirjoitan täysin tämän Jätkän lauseen ”Jokainen hoitotyö, joka tehdään avohakkuun jälkeen, pitää tähdätä päätehakkuuseen aikanaan.”
Mutta jos tavoitteena on avohakkuu esimerkiks 180 vuoden kuluttua, niin hoitotyöt on tehtävää aivan eri tavalla, kuin jos avohakkuuta tavoittelee 80 vuoden kuluttua.
Silloinkin on siinä hilkulla, kannattaako siihen houkuttelevaan metsäpalstaan ottaa pankkilainaa. Nimimerkillä torstaina velkasumma kasvaa ja omistusoikeutta tulee 22 ha lisää. Olin tosiaan järkyttynyt siitä, miten huonon harvennushakkuutarjouksen sain männäviikolla.
Väliaikatietona, että sain tänään puukauppatarjouksen, jossa kesäkelpoisesta metsäautotien varressa olevasta 3,5 ha harvennushakkuusta tarjottiin havutukista 42,50, parrusta 18,5, havukuidusta 15 ja koivukuidusta 14 euroa/m3.
Odottelemme jännityksellä tulevaisuutta.
Heitän lisää vettä hiilikeskustelun myllyyn:
Kannattaako suossa oleva turve
a) nostaa ja käyttää a1) kasvualustana vai a2) energiaksi
vai
b) käyttää ojitettuna puitten lannoitteeksi ja b1) polttaa puut tai b2) tehdä puista vessapaperia
Ja mitkä ovat päästöt näissä eri vaihtoehdoissa?
Eikö tuollainen vaarallinen turve pitäisi kaivaa kokonaan pois ja sen jälkeen kasvattaa metsää siinä pohjassa?
Ihan näin välikevennyksenä, niin mitä mieltä parlamentti on seuraavasta metsätilasta:
https://www.metsatilat.fi/metsatilat/somero/metsapalsta-2-45
Mulla ei ole pienintäkään aikomusta ostaa tuota, sillä pellontekomaatahan tuo oikeasti on. Lähinnä kysyn, mitä mieltä olette siitä, miten metsäarvio kyseiselle tilalle on laskettu. 4000/ha tuntuu taimikon hinnaksi nimittäin aika paljolta ja en ole ihan varma, että saako tuohon ammatillista raivoojaa hintaan 500/ha.
Arvonkorjaus on onneksi kohtalainen, mutta toisaalta tilalle ei ole edes tietä, joten joutaisi olemaan isompikin.
UPM:n puun ostoon liittyen, kurkistakaapa kuitupuun hintaa Etelä-Pohjanmaa vs. Kainuu-Pohjanmaa eri hakkuutavoilla.
Nää valkoiset vaatteet on aina vitsi. Ihan kun niistä kaikista metsästä tulevista roskista erottaisi, mikä niistä on punkki.
Nymfit on niin pieniä, että punkkisyyni pitäisi tehdä sormin (koska sormi tuntee paremmin kuin mitä silmä näkee) ja toisaalta se vaatii, että pitäisi muistaa kaikki omat luomet ja sääri-pohje-sektorilla olevat aktiivimetsäliikkujan saamat ruvet ja tökkäysjäljet risuista, jotka ovat vasta parantumisvaiheessa.
Sitä vastoin Anneli voisi selvittää, onko sillä vaatteen kuidulla jotain merkitystä punkin kanssa, eli olisko jotkut kankaat liukkaampia kuin toiset eli huonompia punkin kävellä ylös. Sukat mulla on nykyään aina lahkeiden päällä, koska pelkään.
Ja kävi kyllä mielessä tietosuojalainsäädäntö ja henkilön oikeus tarkastaa itseään koskevat tiedot rekisteristä. Tässä tietysti joku sanoo, että nämä eivät koske henkilöitä vaan kiinteistöjä.