Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Palstan tyyliin sopivasti pitäisi kai sanoa, että Visakallo on itsekin geenimuuntelun tulos, jos isällä ja äidillä on ollut eri geenit.
Sitä ei sitten kerrotakaan, millaisia syntyy, jos on liian samanlaiset geenit molemmilla vanhemmilla. Tähän paikalle jokainen voi sijoittaa haluamansa keskustelijan nimen.
Noin vakavasti itse asiaan, niin nämä viherasiat ovat aina vähän vaarallisia. Niistähän ei juuri makseta korvauksia monessa muussakaan tilanteessa. Täytynee itsekin pitää huolta, että välttää ainakin yli-ikäisen puuston kasvattelua. Pitää vaan miettiä, että milloin olisi optimaalinen aika myydä puut pinoon.
Ottaen huomioon, että Suomi kaupungistuu ja kerrostaloistuu, niin taitaa olla niin, että asumiseen tarvittu pinta-ala on tosiasiassa laskussa. Tämä ei vaan näy vielä missään tilastoissa, koska maaseudun isot tontit poistuvat asuinkäytössä olevan maan tilastoista hitaasti – niitähän voi vaikkapa verottaa.
Ja en ole ehkä samaa mieltä tästä: ”Jos ei ymmärrä metsistä mitään, ei ainakaan tuollaisiin heikkokasvuisiin suopalstoihin kannata laittaa rahojaan. Jos metsää mieli tekee, kannattaa pysyä kangasmailla.”
Kangasmaiden parempi tuotto näkyy niiden hinnoissa, ja tuotosta iso osa jää saamatta, jos niitä hoitotöitä ei tee. Tässä tilassa on nyt kuitenkin hoidettavaa taimikkoa vain pari hehtaaria. Jos tilan tuhkalannoittaa ilmasta ja jos ojat ovat edes ok-kunnossa, seuraavaan 20 vuoteen ei ole juuri pakko tehdä yhtään mitään ja kasvua tulee kuitenkin koko ajan – ei yhtä paljon kuin paremmassa paikassa, mutta tulee kuitenkni.
Kyseisessä metsäarviossa on muuten aika hulppeat odotusarvot suhteessa siihen, mikä todellisuudessa on tuollaisen metsän kehitys. Jos tuolla lähtöhinnalla saisi, ja jos nyt juuri olisi irtonaista rahaa, niin voisin ostaakin. Enempää en haluaisi maksaa, mutta varmasti joku muu haluaa.
Sinänsä suometsissä on se hyvä puoli, että niitä eniten työllistäviä taimikonhoitotöitä ei niin hirveästi ole.
Jos tuota haluaisi tarkemmin tutkia, niin pitäisi varmaan käydä katselemassa jollain rassilla, miten syvälle asti turvetta on.
Sellainen käytännön vinkki, että jos jostain syystä menet kastelemaan, niin yötä vasten sitten, eli ei nyt ennen iltakahdeksaa kannata mennä. Näin vesi imeytyy maahan eikä haihdu auringon paisteessa taivaalle.
Minusta tuo on harvinaisen hyvännäköinen palsta Vapon myymäksi, koska usein myydään lähinnä avosuota ja reunoja. Hankalan mallinen sikäli, että vain koskettaa yhdestä kulmasta tietä. Olisi kiinnostavaa tietää, paljonko tuossa on turvekerroksen paksuus. Kartalta katsottuna veikkaisin, ettei kovin paljon monessakaan kohtaa, mutta toisaalta miksi Vapo sen olisi itselleen sitten ostanut? Miksikähän kuvio 38 kasvaa niin huonosti, onko se ojitettu väärään suuntaan?
Tuhkaa, tuhkaa, enemmän tuhkaa…
Ylipäätään valuutat ovat kultakannasta irrottautumisen jälkeen olleet eräänlainen huijaus, joka toimii niin kauan kun sille on kysyntää ja se on uskottava.
Teemaan liittyen, mitä parlamentti on mieltä, olisiko nyt aika tekaista puntamääräinen valuuttatili?
Joo, on se ihan selvää, että mikään tai kukaan maailmassa ei voi hakata niin hyvin kuin suorittava, ainakin jos on kaikki tukkipuuta ohuempi käyty vetämässä palstalta nurin etukäteen. Tämä veetuilusta tällä kertaa.
Minun metsään saa ainakin päätehakkuulle tulla heti, jos saan puolet työntekijän palkkakulusta itselleni. Jos kolkottelee naapurin metsään tai järveen, niin ei ole minun vastuulla.
Ja jos kone tuodaan lavetilla työmaalle, sille voi kyllä manuaalisesti asettaa kiintopisteen eli kertoa sille mihin se pudotetaan, no se ei poista häirinnän mahdollisuutta, mutta on ainakin mahdollista etävalvoa, että kone ei ole yhtäkkiä hypännyt 200 km eri paikkaan.
Luultavasti se metsäkoneenkuljettaja käy jatkossa vaihtelemassa niitä pelkkiä letkuja 30 valvottavanaan olevaan koneeseen sitä mukaa kun niitä katkeilee ja drone tuo sille varaosan huoltoliikkeen tai yrityksen varastosta suoraan sinne metsään.
Ehkä olennaisin kysymys olisi, että kuka tämän ottaa ensimmäisenä tosissaan käyttöön ja miten automaattimoton hyöty tulee jakautumaan arvoketjun toimijoiden kesken.
Muistuttaisin, että jos testamenttia ei ole, niin tämän päivän perinnönsaajat tahtovat yleensä olla eläkeikäisiä tai ainakin sen kynnyksellä. Yleensä keskinäisen testamentin tai lain perusteella turvataan lesken oikeudet ja mummuilla on nykyisen lääketieteen piirissä tapana elää aika pitkään. Perijät ja asunnon ostajat eivät siis ole samaa sukupolvea, ellei ole tehty jotain järkevää testamenttia, jossa omaisuutta alkaa hyppiä sukupolvien yli.
Mun mielestä maaseudulla ei ole hintakuplaa, koska siellä monilla alueilla omakotitalot eivät enää maksa yhtään mitään, tai siis sen 30000 eur jonka talosta voi ihan hyvin maksaakin. Sen sijaan jos talo maksaa Vihdissä 300000 ja Espoossa 500000, niin voiko siinä olla ilmaa. Pitää täysin paikkansa, että jäljellejäävistä nuorista iso osa hakeutuu etelän suuriin keskuksiin, mutta riittääkö niitä edes sinne niin paljon, että hintataso ei kääntyisi laskuun? Ja kun kantaväestö supistuu, kuuluuko maahanmuuttajien kulttuuriin asuminen esimerkiksi omakotitalossa tai omistusasunnossa?