Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
<p>Pitäisikö tästä uutisoida, että suomalainen tehometsätalous ei ole pystynyt hävittämään yhtään sientä yli sataan vuoteen yrityksestä huolimatta?</p>
<p>Kilpailuoikeuden perusajatushan on se, ettei kuluttajaparka saa kärsiä siitä, että tuhmat elinkeinonharjoittajat sopivat hinnoista keskenään.</p><p>Se on sitten eri asia, että paljonko puuntuottaja vaikuttaa kuluttajan ostaman vessapaperin hintaan, tai paljonko julma ja ahne puuntuottaja pystyy edes vaikuttamaan siihen hintaan, jolla surkeassa asemassa oleva puunostaja puuta ostaa.</p>
Tilannehan on siis se, että kun ilmastonmuutos lisää kuivia(kin) kausia, turvemailla pohjaveden pinta laskee aiempaa tehokkaammin. Tästä taas seuraa lisääntyvää turpeen hajoamista ja ravinne- ja ilmastopäästöjä. Käytännössä väittäisin, että pohjaveden pinnan alenema olisi aivan se ja sama riippumatta siitä, onko suo ojitettu vai ei. Ilmastolaskelmat kai toimivat kuitenkin niin, että ojitetun suon päästöjen lisääntyminen on syntiä mutta luonnontilaisten soiden päästöjen lisääntyminen ei. En osaa ottaa kantaa, käykö myös niin, että suometsät alkavat kasvaa entistä paremmin ja suot alkavat taimettua itsestään vähitellen.
Muuten olen edelleen samaa mieltä itseni kanssa, eli ilmastopäästöjen näkökulmasta kaikki turpeet pitäisi kiireen vilkkaa nostaa suosta ja polttaa, ja kaikki turvallisesti syvällä olevat hiilet ja öljyt jättää möllöttämään sinne pinnan alle.
Meillä siitä tavarasta puhutaan nykyään mausteena. Istutan itse ns. väärässä järjestyksessä (ensin putki maahan ja sitten vasta taimi sisään), joten ei ollut mikään ongelma polkaista putkea maahan, ripauttaa maustetta ja pudottaa taimi päälle. Vastaan siis: 1 ripaus. Kymmenkunta raetta kuulostaa liian vähältä.
Aloittajalle sen verran, että kannattaa miettiä sitä, mihin ”tuoteryhmään” oma metsä tai metsät kuuluvat ja kuka sen voisi ostaa? Onko se suojelumetsä? Mökkiläisen lähimetsä? Onko tonttipotentiaalia? Onko metsä hakattu loppuun ja montako hehtaaria ja manttaalia metsästysseuraan pyrkivä ostaja tarvitsee? Onko turve- vai kivennäismaata? Onko ostajia pienille vai suurille aloille ja mistä saa parhaan hinnan? Myisinkö kenties osissa, jopa määräaloina, tai pakettina? Saanko parhaan katteen, jos myynkin yhteismetsäosuuksina tavaran ulos?
Sanoisin näin, että jos tietää, paljonko omasta metsästä haluaa euroja saada, niin Etuovi ja Oikotie ovat ihan hyviä vaihtoehtoja itse ilmoittavalle myyjälle. Vielä parempi, jos sen pystyy perustelemaan jollain metsäsuunnitelmalla / arviolla, jonka on saanut hankittua halvalla. Välittäjän käyttäminen metsähommissa ei oikein hauku hintaansa, kun näyttöjä ei tarvitse käydä järjestämässä. Ne kirjekuoret osaa kyllä täysjärkinen myyjä avata itsekin, riitaisien perikuntien kanssa tilanne voi sitten olla toisenlainen.
Ainahan sitä voi vaikka ostaa Bitcoinia.
Jos jollain on pääsy Hesarin maksumuurin taakse, voisi raportoida lyhyesti, mitä siinä kirjoituksessa sanottiin, jossa pohdittiin sitä, mitä sijoitustoiminnalle aiheuttaa se, että maapallon väestömäärä kääntyy laskuun muutaman vuosikymmenen päästä.
Jokohan sota pian loppuisi, puuntuonti palaisi ja puun ja metsätilojen hinnat romahtaisivat?
Ehdotan tukimuotoa, jossa eläkeikäisille motokuskeille tarjotaan Kelasta silmälaseja vahvuuksilla ja kellertävällä taustavärillä. Niin aurinko paistaa aina, puut näyttävät järeämmiltä ja mieli on parempi.
Näin nelikymppisenä sanoisin, että meille luvattiin kyllä aikoinaan liikaa. Korkeakoulutus ei enää johda sellaiseen palkkatason ja arvostuksen nousuun kuin mitä silloin ennen lamaa luultiin. Ei ole mikään ihme, että alkaa masentaa, kun huomaa kuluttaneensa koulun penkkiä turhaan.
Lakkoilua ja uutisointia seuratessa minulla on alkanut moneen kertaan soida ”Tää on viimeinen taisto, rintamaamme yhtykää.”
Järjestäytymisaste on jatkuvassa laskussa ja yhä useampi on ymmärtänyt sen, että jos jollain alalla työntekijä saa liian hyvät edut, niin työ joko a) liputetaan Kiinaan, b) koneellistetaan tai c) työtä siirrytään tekemään ns. toiminimellä.
Se on sitten eri asia, että mitkä ovat liian hyvät edut, mutta olennaista on, että työntekijävallan näkökulmasta systeemi vuotaa.
Ainakin pari vuotta sitten MG:n ostomies sanoi Etelä-Karjalassa, että heillä ostetaan lehtikuusikuitua mutta ei tukkia.
No, mulla on siellä yksi tila jossa lähes kaikki kuviot ovat uudistusikäisiä 2022-2028, joten ajattelin naputella sinne sellaisen 15 hehtaarin lehtikuusivyöhykkeen pikkuhiljaa. Ensimmäiset 3 hehtaaria on nyt tehty niin, että on joitain yhdistettyjä säästö- ja siemenpuumäntyjä ja istutettu viime kesänä äestysjälkeen ”normaali” 1300 tainta / ha.