Käyttäjän jees h-valta kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä tuo A.J:n toteamus mielestäni aivan selkeä ja perusteltu on. Jos kymmenenkin vuoden välein harvennetaan puusto varmasti kestää myrskyä kokolailla hyvin. Alta nouseva uusi puusukupolvi saa aika luontaisen koulinnan pikkuhiljaa eikä tule voimakkaita kertarysäyksiä.
Samalla alakerta myös suojaa tuulen vapaalta voimalta metsän sisällä.
Nostevaikutus ainakin vähenee.Joku saattaa tulla syödyksi mutta se on aivan marginaalinen ilmiö. Kyllä ne sieltä seuraavista silmuista uuden lähdön ottaa ja ovat sitkeitä pysymään hengissä jos hiukankin saavat välillä lehtiyhteytystä.
Sori Jyri että huomasin vasta kirjoituksesi. Eiköhän taimitilaus sinällään ok ole joten pätee edelleen mitä aiemmin kertoilin. Varmistan tällä alkaneella viikolla kun toimihenkilö pitäisi taas isyysloman jälkeen olla työnsä ääressä.
Ms200:n kokemukset kuin suoraan omiani joten erittäin tuttua. Kyllä tämä aina pistää tulevaisuutta metsissämme miettimään. Mutta yleensä vasta kun se sattuu omalle kohdalle. Yllättävän,suorastaan yltiöoptimistista asennetta täällä palstoilla. Nytkin lähes päivittäin yksittäishajakaatoja näilläkin myrskyillä. Mitenhän taas kun oikein kevään ensimmäiset kunnon myräkät nähdään.
Polle-Olle, kyllä löytyy sellaisiakin töitä. Metsässä ei juuri tarvita kuin fysiikkaa. Jossain muussa saattaa riittää kemia. Päänsisäinen sellainen. Tasapainottaa toinen toistaan kummasti.
Kyllä metsätyö kunnossa pitää ja välillä paikat ”naukuu” surkeuttaan mutta se sama homma parantaa kyllä ja viikot töissä palkalla mukavampi elpyä.
Pienikin käy mutta täälläpäin ainakin on helpointa ostaa sellaisia joissa jokin mökin rääppä mukana. Riesoiksi niitäkin on jo nyt mutta jos kova metsä ympärillä voi ostaa ja hakata jonka jälkeen mökki myyntiin myös. Hiukan sopivasti tällättynä.
Metsätilan rakennusten poisto on todella vaatimatonta eli 15%/vuosi.
Jos jonkun parakkikopperon vähentelee voi jälleen miettiä onko aivan järkevää vääntää. Oli sitten köyhä tai köyhtyvä metsänomistaja.
Ja tuo jälleen omakohtainen kokemus eikä ole ollenkaan riippuvainen suoritusmatkasta. Itselläni se oli kotoa noin 2,5 km.Näistä on tasan kaksi mielipidettä ja minulla taas käytännön oma kokemus on että kun raivasin mäntytaimikosta runsaan pihlajamäärän pois alkoi männyt raiskaantua ennennäkemättömällä vauhdilla seuraavana talvena. Pohja on vielä ehkä hiukan rehevä männylle ja siksi siihen otti myös kovan lehtipuuston väleihin. Männyt olivat istutettuja. Niistä alkuun tuhoutui jo kovan alikasvuston eli paksun heinäkonton vuoksi paljon joten lehtipuulle jäi aukkoja ja ne kyllä täyttyivät. Toinen yhtäsuuri harmi oli että kasvatusmetsästä tuli tylsän näköinen kun pihlajien kanssa viihtyivät hirvien lisäksi muukin eläimistö ja luonto oli paljon viihdyttävämpää. Olisin nyt ajatellen jättänyt pihlajat. Nehän eivät juuri haitanneet mäntyjen kasvuakaan koska hirvet pitivät ne enempi puskina kuin puina.
Ehkä mettämies nyt sai hiukan turhaa ”löylyä” ja intoa sättiä Tanelia oikein ulkoilevaksi lumiukoksi. Kehottaisin mös törkkäämään päätä hankeen jos semmotta vielä pirtin nurkaltaan löytää. Ja voipi laskea vaikka sen jälkeen kuinka huimia summia on ”veroneroilullaan” saavuttanut. Näistä vain ei suurta virtaa rahaa saa kotiinpäin juoksemaan itkemälläkään. Itse ainakin säästän mieluusti juoksemisen vaivaa kun verottajakin senkun loitontuu.
Tanelia on kyllä mukava joskus vähän ”pökkiä” mutta ei ny ilkeäksi tarvi heittäytyä sentään. Tanelilta saa kuitenkin huiman määrän aivan asiaatuntevaa repliikkiä näillä palstoilla. Toivon edelleen linjan jatkuvan.