Käyttäjän jees h-valta kirjoittamat vastaukset
-
Heh, tuo ajoleikkurihomma tuli kokeiltua kun ajattelin että olisi mukavampi kulkea koiran kaas tarkastuskierros pellossa.
Kivat poluthan sinne tuli mutta kyllä se muutamaan kertaan jäi. Ei sitä sinne montaa kertaa viittinnä laahata. Pakkasi olemaan kyllä leikkurikin aika kovilla kun se tasaisuus tosiaan hiukan niin ja näin.
Muokkaus on niin kaksipiippuinen juttu ettei oikein sytytä.
Kun siinä juuri on ongelmana pellon pehmeys ja tuppaa taimi kaatumaan. Ainakin kovakasvuinen lehtipuu. Ojanpenkkojen reunoissa siellä täällä hiukan näin tuppasi käymään. Meni tuki”lisä”hommiksi. Riippu tietysti paljon pellon rakenteesta. Kuten mainitsin aiemmin pehmeä ruoppamuuntuma ja siinä saviset/ruoppaiset ojanpenkat.Heh,vai että niin huppariviritys ettei oma seos kelpaa tankkiin.
Eipä nyt ihan hölmöillä sentään. Olen myös aivan harrastepohjaltakin käyttänyt molempia systeemejä ja kuitenkin ainoa ero on pienkonebensan hiukan pliisumpi ote ja miellyttävämpi pakokaasun haju. Tai sekin on lähinnä makuasia.
Oma 2%-n seos on ärtsy yhdistelmä 98-n bensalla vaikka en kiellä etteikö saata 95- bensakin olla aivan yhtä hyvä.
Mikanderkaan tuskin aivan ammatikseen työstää tuolla kalliimmalla valmisbensalla.Onpa tullut istutettua vanhaan peltoon ja ei tarvittu rappia ei.
Myrkynlontraajat ovat oma juttunsa ja ne jotka istuttavat oikeat puuntaimet oikeaan alustaansa sitten taas omansa.
Ei tarvittu muokkauksia eikä tuhtauksia vaan hiukan heinäystä raivurin heinäterällä. Kahtena ensimmäisenä kesänä.
Ja lähtökohta oli hyvinkin miehenmittainen konto.Anton on sittenkin terästynyt reissussa ja Miisu vaikkei reissussa ollutkaan. Eli hyötypuolta molemmille. Hyvä!
Olen kevyen laikutuksen kannalla ja pintaa pitkin voi vain vetää tasokauhalla pinnan kunttaa rikki. Naapuripalstalla noin tehtiin keväällä ja samana (tänäkesänä) olen sieltä jo bongannut terhakkaita sirkkataimia. Kostea kesä on tietysti auttanut mielettömästi. Siinä vain tehtiin se virhe että se tehtiin vasta kun Metsäkeskus alkoi ahdistella uudistuksen aikataululla.
Voi olla ettei riitä heille tarkastukselle kuitenkaan. Heinittyminen ja vadelma myös jo kovassa vauhdissa. Omalla puolella mättäissä on myös jo kymmeniä pieniä puunalkuja. Yksi per mätäs istutettuja.Isot pojat ovat ennenkin päättäneet mitä sattuu. Se ei ratkaise mitään vaan se että meillä on tarjota sitä omasta takaa niin selluksi kuin energiaksikin. Mitkään ”jeesuksenaikaiset” herrat ei tänäpäivänä ole kelkassa muutenkaan pysyneet. Joten on pareen ajatella omillaan ja huomaa ettei aivan turhaan päätään käyttänyt.
Lehtisellukin elää ja voi nyt erittäin hyvää nousukautta.Myös kaivinkoneella saadaan tehtyä vaikka luontaista uudistusta varten kevyt pinnan rikonta.
Mitä olen seurannut sillä saataisiin metsitettyä lukuisia hehtaareja ilman mitään taimetustyötä. Kunhan se tehdään heti seuraavana kesänä vanhan metsän kaadosta. Viimeistään.Taitaa Taneli nyt ottaa hiukan liian suoraan kuvitelmansa metsästäjäorganisaation mantrasta.
Nykyinenkin petokanta auttaa tehokkaasti hirvieläinongelmaan, sen tiedän jo nyt. Aivan selkeäasti kokemuspohjalta.
Mitään erityisen tieteellistä näyttöä ei ole mutta samaa kertoo itärajan tieto samasta asiasta.
Mitä nopeammin saamme asiallisen ja vakaan reviiritasapainoisen petokannan maahamme tulee hyödyt selkeästi näkyviin.
Vielä kotvan tarvitaan metsästystä apuna mutta vähenevässä määrin.Tarkoitatko puuntakunen näitä espanjan, kreikan vaiko italian ”petoja” ? Jotka maksavat jopa miljardeja. Onhan meillä varaa.
Tuo myönnetään täysin kyllä mitä pete yllä.
Kunhan nyt kerroin että puhtaaseen saveenkin on istutettu.
Toki se sieltä hiusjuuret pukkaa jotain ”saumaa” pitkin läpi saven ja sitten se jo onkin menoa. Niissä kohdin auttoi taimien pystyssä pysymiseen. Olen toki senverran hintatietoinen etten euron taimia ehdontahdoin savimaalle tyrkkää. Lähes kaikenmuuntyyppiseen kyllä.