Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Eiköhän ne ymmärtämättömät ole siellä jaksottaisen metsänhoidon joukoissa, sieltä näitä laskelmia tarjoillaan ja käytetään vertailussa. En opeta ymmärtämättömiä, mutta kysymys ei myöskään ole sellaisesta metsänhoidosta, jota voisi pitää jk metsänhoitona. Pitäkää vaan omananne ja onhan teillä siihen uuden metsälain tuki. Tuskin tällaisilla metsän hävittämiseen tähtäävillä laskentamalleilla voidaan osoittaa metsänhoidon paremmuutta.
Laskentaan vaikuttaa sekin mitä tarjoillaan. Suorittavan: ”Jk:n finaalivaiheen avohakkuu 80 motin kertymällä ei paljoa pullistella”. Ei ollut finaalivaiheesta, vaan jk:n aloituksesta, tuo 80 motin puusto (300/220/80). Jokainen tietää, mitä se tarkoittaa metsänhoidon ja jk metsän tuoton kannalta. Hävitystä ja veratailevia tuloksia jaksottaisen puolesta.
Täällä edelleen maalaillaan tilanteita, jotka eivät pidä paikkaansa. Ei auta laskentatapa, jos laskentatapaa on pidettävä vääränä. Laskentaa verrataan jk aloitukseen, kun hoitomuoto tarkoittaa jatkuvaa kasvatusta ja jatkuvaa myyntiä. Toisaalta hoitomuodossa on turvauduttava välillä uudistamiseen, se voi olla avohakkuu. Uudistamista on myös metsiin luonnostaan muodostuneet kohteet. Sopivat edelleen kasvatukseen, kun vaihtoehto on avohakkuu ja uudelleen viljely. Avohakkuu antaa usein huonon puunmyyntitulon, johon on lisättävä viljelyn ja hoidon kustannukset. Edelleen kasvatus alkaa tuottamaan heti.
Voihan sen ajatella noinkin, hyvä esimerkki jk metsänhoidon nurjasta puolesta ja määrämittahasinnasta. Tänä päivänä tiedetään peitteisestä metsänhoidosta enemmän. Boorin puute on hakamailla ja kaskipohjilla, niin myös peltovijelyssä todellinen , jos aikoo tuloksia saada aikaiseksi, boorin puutteesta on huolehdittava.
Ns. metsäviisaat viisastelevat täällä jk metsänhoidosta. Onhan siihen aihetta, mutta viisastelevat myös jätemetsillä, alikasvoksilla, alv. ties millä. ”Todellisella” tilanteella (300-220-80) tai perittävällä pinta-alalla, jossa ei ole puita. Taantuvasta metsänhoidosta on joka tapauksessa, joka juurikin pitää paikkansa, mutta kysymyshän ei ole sellaisesta jk metsänhoidosta, mitä metsänhoidolla tarkoitetaan. Voi olla suositusten mukaista, oliko hakkaajan, vai pitäisin lain laatijan häpeänä. Perko on avannut jk metsänhoitoa oikella tavalla. Peitteinen metänhoito toimii ja tuottaa tulosta, mutta sen lähtökohdat ovat erilaiset. Esim. perinteiset hakamaat ja vanhat kaskipojat ovat hyviä jk metsänhoitoon sopivia.
Puukin laskentaesimerkistä. Voi olla, että ei ole kannatusta, jos metsän kasvatuksessa suositaan uusiutumattomia metsiä. Eiköhän uusiutumattomat metsät ole suosiolla jätettävä keinollisen uudistamisen piiriin. Tai jos umpimetsään perustetaan jk metsä (300/220/80). Nollatuottojen puolelle mennään ja metsän hävittämisestä. Kolmanneksen harsinta voisi olla metsän sietokyvyn rajoissa.
Tiedä sitten auttaako kehuskelu metsien kasvusta ja tuotosta, enemmän olisin huolissani metsien tilasta. Se on aivan muuta mitä täällä annetaan ymmärtää. Kannattaa olla varovainen, sillä esim ulkoistaminen tallin takana tuntuu olevan aika rajua. Saa mutterit kyytiä, siinä on vaan se vaara, että menee koko kalusto.
