Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
On palautettu ja lehtitietojen mukaan myös Erkki Lähde tutkimusryhmineen on jatkanut koealojen seurantaa ja mittausta.
Eihän tuo Timpan Lapinjärven verokki 4.5 pahalle vaikuta, kun omissa metsissään olet päässyt lähes kaksikertaisiin tuloksiin. Samoin Pukkala omissa tutkimuksissaan. Mitkä ovat sitten ne Lapinjärven aikaiset todelliset tulokset. Kirjassa Suomalainen Metsäsota (s. 320) kerrotaan tutkimushankkeesta, johon ilmeisesti myös Lapinjärven koealat kuuluvat.
”Selvitettiin luontaisen uudistumisen ja puulajidynamiikan lisäksi vaihtoehtoisten metsänkäsittelyjen tuotosta”. Eli selvitettiin myös jaksottaisen metsänkäsittelyn tuotosta. Mitkä ovat sitten ne todelliset tulokset, kun kirjan mukaan jo ensimmäisistä tuloksista huolestuttiin ja tutkimus virallisesti lopetettiin epätieteellisenä.
Kovin huonosti Puuki arvostat jatkoon valmista taimistoa, nuorta metsää tai lihotettavaa tukkimetsää. ”Jos on valmiina luultavasti kannattaa, jos joutuu kasvattamaan, ei kannata”.
Puuki, et voi olettaman varassa hyvittää laksollisen paremmuutta. On vähän sama asia kuin Timpalla, mainostetaan ilmaista metsänviljelyä. Jatkuva kasvatus tarvitsee pääomansa, jonka arvo ei ole alempi. Voi olla se ilmainen ”taimisto” tai voi olla ”ilmainen” nuori metsä, johon on myös verrattava tai puustopääomaltaan huomattava tukkimetsä, jota lihotetaan jne.
Kuin myös Plander. Eihän täällä kukaan ole kiistämässä Timpan hyvää, suorastaan esimerkillistä metsänhoitoa. Ja onhan sen jukilausuman myötä talouden kannalta ollut ratkaisevaa siirtyminen jaksolliseen kasvatukseen. Harsinnan jäljiltä metsät olivat taantuneet. On siihen vaikuttanut muitakin tekijöitä, kaskeaminen, aikainen tervanpoltto, laiduntaminen, rakentaminen jne. yhtä kaikki harsinnasta ja sen aikaisesta jatkuvasta kasvatuksesta on ollut kysymys.
Harsintajulkilausumassa jatkuvaa kasvatusta ei ole kielletty. Se hoitomuotona määriteltiin paremmin. Ja käytettiin jaksollisen ohella ja rinnalla, ei kuitenkaan eriytettynä, vaan samassa metsässä. Kunnes ns. ”metsäsodassa” kiellettiin vuosikymmeniksi.
Nyt metsälain mandaatilla on jälleen mukana, mutta kovin lyhyt aika on vielä olemassa. Metsänomistajana en väitä mitään, onko sen huonompi tai parempi, mutta elementit on olemassa. Omassa metsänhoidossa on n. 20-30 % osuudella mukana ja menee tilanteen mukaan.
Siinä mehtäukko on oikeassa, että metsänomistajien lajittelulinjastoilla kuljettimet kolisevat tyhjää. Kuseksivat vapaaehtoisesti omille kintuilleen.
Kovin menee hitaalla. Jo harsintajulkilausumassa kiellettiin metsän hävittäminen. Määrämittaharsinta kiellettiin ja sitä perusteltiin metsän taantumisella ja metsän uudistumisen puutteilla. Olisiko alikasvoksilla ollut jotain tekemistä myös.
Vielä kummittelee joidenkin mielessä ja onhan tämä Suomalaisen metsänhoidon ja tutkimuksen häpäisemistä. Perustellaan metsänhoidon ja tutkimuksen paremmuutta argumenteillä, jotka on kielletty, joista on luovuttu.
Tosin otettiin ”metsäsodassa” uudelleen käyttöön ja perustellaan edelleen metsähoidon ja tutkimuksen vastaisina argumentteinä.
Ei tarvitse venyttää, siellä kannanotossasi oli vastaus. ”Jk kuusikossa taimella kestää kasvaa” ja ”Uuden latvuskerroksen muodostaa seuraavaksi suurimmat puut”.
Ei näytä venyvän sentit eikä Glan perustelut. Koetuksella näyttää olevan myös markkinoiden uskottavuus. Ennustavat tulevalle keväälle hyvää siemensatoa kukintoja.
Tuo 40 v. alikasvos 1.3 metriseksi tekee 3.25 senttiä vuoteen. Huonosti soveltuu jatkuvaan kasvatukseen.
Tuo 40 v. alikasvos ei ole se kuusi, joka jatkuvaan kasvatukseen kelpaa. Alikasvoskuusesta käytetty nimike sen jo kertoo, alikasvos.
Mehtäukolla on huoli metsänhoidon kukkasista hoitamattomista tureikoista. Aihe on aiheellinen ja ei sen tarjoilemisessa mitään sitä vastaan ole, nehän eivät klusterille kelpaa. Mutta olisi kohtuullista tarjoilla niitä siihen suuntaan, jotka niitä tureikkoja aiheuttavat. Aika huonosti sopivat jatkuvaan kasvatukseen.