Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Visa nuo latvusmassa/kannot/bonukset olivat esillä muussa yhteydessä, eivät siinä, ovatko peitteisessä metsänhoidossa saatavissa. Ovat kuitenkin aiheellista pitää esillä, jäähän peitteisessä esim. Kemera saamatta. Sen maksatus ei oikein sovellu hoitomuotoon ja sitä on pidettävä puutteena. Ei ole kuitenkaan mikään ”ilmaispalvelu”, vaan on ihan oikeasti maksettava tuki. Olisi kohtuullista, jos Kemeraa tai vastaavaa etuutta maksettaisiin myös peitteiseen metsänhoitoon.
Jos todellisia eroja hoitomuotojen välillä halutaan saada. on lädettävä jk:n normi kasvatusvaiheesta, ei jk metsän perustamisesta.
Visakallo: ”..tulopuolen aivan kiistattomat edut sivutetaan tai jopa kiistetään”. Mitä kiistetään sivuutetaan? Kiistanalaisessa vertailussa jaksottaisen puustopääoma otetaan kahteen kertaan, aloituksessa ja loppupuusto. Ja vertaillaan jk:n aloitusta (perustamista), jota ei voi pitää vertailun kannalta oikeana lähtökohtana. Pitäisi lähteä nollasta (aukko) ja verrata jk metsän normi kasvatus vaihetta, josta tehdään poistoja (puunmyyntiä), on se lähtökohta, johon pitäisi verrata. Tässä mielessä virheelliset vertailut voi unohtaa ja vertailla hoitomuotojen todellisia eroja.
Metät kunnossa! Eihän jk:ssa ole mitään järkeä, jos sen tuotto 20 vuoden jälkeen suorastaan romahtaa. Ei se romahda, voi olla aaltoliikettä, mutta ei se romahda, jos metsän tuottokyvystä huolehditaan. Metsää uudistetaan ja metsä uudistuu myös luontaisesti. Menovaraus voidaan tehdä, mutta on veron siirto, joka tuloutetaan verottajalle takaisin. Ei ole ”ilmaispalvelu” sekään. Vaikea aukon tekemiseen on ilmaispalveluja saada, niin myös laskennassa. Voidaan tehdä koplauksia ”tulonsiirtoja” jaksottaisen hyväksi.
Puu kasvaa yhtä hyvin oli jaksottaista tai jatkuvaa, muut syyt siihen vaikuttavat. Tuskin Kettunen tänne 1 mm vuosikasvuja tarjoilee, tai hakkuuttaisi metsänsä raiskioksi ja väittäisi, nyt on hyvä.
Tuskin Mersun hankinta ongelma on, mutta tiedon vastaanotto voi olla. Kieltämättä Suomessa eletään metsänhoidon huippua, alkoi sieltä kun metsänhoitoa alettiin rajoittamaan. Laitettiin puujalka tuottamaan. Onhan puujalka tuottanut ja turvannut yhteiskuntaa, mutta jostain syystä myös alijäämät ovat muodostuneet suuriksi ja metsien tuotto ei enää riitä entiseen tapaan. Puuta (jk) kaadetaan surutta ilman rajoituksia. Voi olla, että metsien tuoton osalta ollaan kääntymässä vääjäämättä laskuun. Siitä Euroopassa varoitellaan ja on suuremmissa pöydissä (EU) mitä on odotettavissa.
On sillä väliä, ettei anneta väärää kuvaa ns. ”ilmaispalveluista” ja käytetään vielä hoitomuotojen vertailun yhteydessä.
Nuakka: Sivulla 800 on AJ:n linkki Arvo Kettusen taulukoista, yksi vaihtoehto peitteisen metsänhoidon seurantaan.
Myös havumassa kannot ja bonukset ovat verotettavaa puukauppatuloa. Kirjoitat edelleen potaskaa: Puunmyyntituloja en siten käytä lainkaan metsän uudistamiseen, enkä myöskään niiden hoitamiseen, vaan ne jäävät käytettäväksi investointeihin ja sijoitettavaksi”.
Ovat tulleet Hartolan seudun metsät tutuiksi. Visa ylvästelee metsillään, joiden tuotto sijainnista ja ympäristöstä johtuen on moninkertainen tavan metsiin verrattuna. Niin myös markkinan osalta. Puukaupan oheistuotteet (latvusmassa/kannot/bonukset) ovat metsätalouden tuottoa ja verotettavaa tuloa. Eivät ole mitään ylimääräistä etuutta. Niihin ei ole syytä vedota ns. ”ilmaispalveluina”. Kirjoitat täyttä potaskaa: ”Puunmyyntituloja en siten käytä lainkaan metsien uudistamiseen, enkä myöskään niiden hoitoon, vaan ne jäävät käytettäväksi investointeihin ja sijoitettavaksi”. Tuo auton uusiminen Kemera tuloilla osoittaa, että on siellä metsässä käyty, jos tamppaamisesta kertyvät (vertaa peitteiseen metsänhoitoon ja yleensäkin kemerahoitoon peitteisessä metsänhoidossa). Kas kun ei ole verrattu jaksottaista jaksottaiseen metsänhoitoon, tai mistä johtunee nuo alemmat kasvun lukemat. On vähän yhtä kuin AJ:n laskelmat.