Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
>Miten sitä hoidetaan, jos näitä välineitä ei saa käyttää.
Kannattaako vahtia metsänhoidon toteutumista, sillä metsänhoidon ohjeet ovat suosituksia. Tiedetään myös, että ohjeita päivitetään, ne päivittyvät ja hyvä niin.
Mitä tulee tuohon uuteen metsälakiin. Jk metsänhoito otettiin pitkän n. 50 v. sulkuajan jälkeen mukaan lakiin ja hyvä niin. Mutta sen tulkinta, mitä tulee jk metsänhoidon toteuttamiseen, on virheellinen. Virhe tehtiin jo silloin, kun jk metsänhoito suljettiin metsänhoidon ulkopuolelle. Erkki Lähde on ollut oikeassa siinä, että myös peitteinen metsänhoito kuuluu metsänhoitoon. Hän ei ole ollut vaatimassa peitteistä metsänhoitoa valtamenetelmäksi. Virhearviointi kuitenkin tehtiin ja jk metsänhoito suljettiin metsänhoidon ulkopuolelle. Nyt pitkän sulkuajan jälkeen ollaan vaikeuksissa. Ei oikein ole käsitystä miten sitä tehdään.
Onhan se mahdollista, että metsänhoitoa hallitsee vielä tänäkin päivänä jäänne jostain julkilausumasta. Toisaalta eihän sekään voi olla pysyvää ja voisi olla vain hyväksi pyrkiä eroon siitä. Joskus on näin ollut, mutta tuskin kuitenkaan enää tänä päivänä. Eihän hoidetut jk metsät sitä ole?
Jalostuksen hyödyt on käytettävissä myös jk metsänhoidossa, samoin ligistiikan hyödyt puukaupassa ja jk metsänhoidon osalta. Eriyttämällä jk metsänhoito, jk metsänhoito suljetaan samalla erilleen muusta metsänhoidosta. Eriytetään jopa tiettyyn rajaan asti ja painotetaan esim. suometsänhoidoksi.
En tiedä onko kukaan edes vaatinut jk metsänhoitoa valtamenetelmäksi tai pysyväksi tilaksi? Sellainen ”virhearviointi” on kuitenkin tehty ja väittäisin sen olevan virhearviointi. Nämä ovat metsänhoidon kannalta kohtalokkaita kysymyksiä ja metsänhoidon tunnistaminen käy entistä vaikeammaksi.
Timppa: Kerrot uudistamisen ja hoidon kustannuksista pääseväsi vähällä, myös ilman jk:hon kohdistamiasi tulonsiirtoja. Uudistat edullisesti ja pienellä vaivalla ja otat huomioon myös luonnon tarjoamia mahdollisuuksia. Mikä tässä jää uupumaan jk metsänhoidosta. Sekin perustuu alempiin kustannuksiin ja valtapuuston (parhaan puuston) kasvattamiseen. On kasvatettavan puuston osalta pääomavaltaista, myös avohakkuuta, mutta ei kuitenkaan paljon parjattua tamppaamista tai harsittuja alusmetsiä. Nämä vaihtoehdot eivät jää kovin kauas toisistaan, kuten pidemmästä kierrosta tai erirakenteisista hoidetuista metsistä. Ei myöskään sekametsistä.
Tarvitseeko mitään jäädä jäljelle, jos metsät luokitellaan samanlaiseksi. Minä en ainakaan usko kahden hintaiseen metsään tai kahden hintaiseen korjuuseen. Hintaeroja muodostuu, mutta niitä muodostuu aivan muista syistä. Kauppaa käydään puusta ja kauppaa käydään korjuusta ja tuloksia voidaan aina vertailla. Toivottavasti ei kuitenkaan vastakkainasettelusta, sillä suurimmat erot voivat tulla sitä kautta. Tuskin kannattaa uskoa tiukasti luokiteltuun metsänhoitoon, ei myöskään puukauppaan, että olisivat oikotie menestykseen. Ei ainakaan tavan puuntuottajan kannalta, vaihtoehtoja pitää olla.
Eiköhän avohakkuu ja keinollinen uudistaminen kuulu myös jk metsänhoitoon. Vaikea on muuten sekametsiä saada aikaiseksi ja liiallista kuusettumista hallintaan. Jos avohakkuu hyväksytään jk metsänhoitoon, se muuttaa metsänhoitoa. Ei puhuta enää jaksottaisesta tai erikseen jk metsänhoidosta. Sitä samaa ovat, tehdäänkö aukkoa vai eikö tehdä? Kasvatetaanko metsää eri- vai tasarakenteisena? On tavasta hoitaa metsää, vaikka jaksottaista koko pinta-alalla, jos siltä tuntuu. Kaiketi kuitenkin niin, että nuoret metsät säästetään vielä valtapuuston kasvattamiselle, olipa se suuntaus sitten mikä hyvänsä.
Tuosta Timpan sekametsässä on todenperäisyyttä, jos halutaan välttää kuusettumista, avovaiheen kautta puulajisuhteiden lisäämiseen on syytä pyrkiä. Aina metsänhoitoa voidaan kritisoida ja sitäkin, miten jatkuvaa kasvatusta lähestytään. Timpan sekametsässä se on kerrottu ja toisaalta, onko jatkuvalla kasvatuksella väliä mitä se on. Avovaihe tuottaa tasarakenteista ja tuottaa erirakenteista ja metsän myöhemmässä kasvatusvaiheessa myös luonnon taimikoita kuusikoita molempiin. Kysymyshän kuuluu, tyydytäänkö kuusettumiseen vai voidaanko uutta alkua ottaa avovaiheen kautta. Pienaukko on auttamatta liian pieni monipuolistamaan metsää ja poimintahakkuut suosivat pääasiassa kuusikoita. Siellä missä mänty uudistuu on omat vaiheensa.
Tiukassa on vanhat palstalla jo vuosia viljellyt kliseet metsänhoidon paremmuudesta. Eihän jatkuva kasvatus ole vanhojen uudistuskypsien kuusikoiden tai muutenkaan uudistuskypsien metsien kasvatusta ja ei varsinkaan aikansa eläneiden alikasvoksien kasvatusta, joita tarjoillaan vielä jk metsäksi. Ilmeisesti käsitys on hirttänyt päälle jostain menneestä aikakautensa julkilausumasta. On perusteltu, mutta eihän jk ole uudistuskypsien metsien edelleen kasvatusta, ei myöskään harsimalla aikaansaatujen jätemetsien edelleen kasvatusta. On aikatavalla jälkijunassa, jos kuvitellaan jk metsänhoidon olevan tällaista. Voihan kysymys tietenkin olla uuden metsälain toisinnosta?
