Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
EU sopimuksella maataloustuotteiden hinnat puolitettiin ja luvattiin toinen puoli maksaa tukena. Sopimus ei kuitenkaan pitänyt ja ajan myötä EU tuet pienenivät. Seurauksena oli, että jotta suomalainen maatalous tulee jollain tavalla toimeen, päädyttiin kansallisiin tukiin. Niiden osuus tällä hetkellä on lähes puolet maatalouden tuista.
Kysymys on kaikkinensa maatalouden kannattavuuden laskusta ja merkittävästä tulonsiirrosta kuluttajan hyväksi. Sen kompensoimiseksi kysymys on esim. tuotantopääomien kymmenkertaistamisesta, että voi päästä maatalouden tuotoissa samaan. Eli syödään pääomaa.
Samoin menee metsätaloudessa. Mikä mahtaisi olla aikajana, jonka aikana palkkataso kymmenkertaistetaan verrattuna metsätalouden tuloon. Paljonko tarvitaan pinta-alaa, että päästään samaan.
On aika paljonkin sama asia kuin, jos palkansaajat pakotetaan kimppaan ja on tultava toimeen yhden palkalla. Mistäs otat ne pääomat.
Maaseudulta sitä etuutta ammennetaan ja otetaan suokuokalla. Rohjetaan vielä väittää, että kun ne maalaiset ovat meidän elätettävänä. Kysymyshän on megaluokan tulonsiirroista maaseudulta kasvukeskuksiin. Tässä kiistassa tuloerot menettävät merkityksensä ja syödään vielä pääomat.
Loistavaa keskustelua Jees. Suurilla ikäluokilla tarkoitin, että eivät ehtineet, ainakaan kaikki eivät ehtineet it-palveluihin mukaan, vaikka ovat tämän maan rakentaneet. Tällä hetkellä it-valmiudet ovat olemassa ja meittin ikäluokan jälkeen, ei enää tarvita erityispalveluja kuntapalveluissa ei terveyspalveluissa. Nuoremmilla on valmiudet olemassa ja voidaan kehittää sen mukaan, niin kuin on tehtykin.
On hyvinkin poliittinen vääntö tämä, keskittää ihmiset kasvukeskuksiin ja pitää maaseutu reservaattina, kustannusten maksajana ja raaka-aine lähteenä. Näinhän se on toiminut tähänkin asti, eikä maaseudun näivettämistä voida pitää enää toivottavana tai tavoiteltavana asiana. Tuo kuntahallinnon keskittäminen suurempiin kokonaisuuksiin on tietenkin tulevaisuutta.
Eihän maaseudun alasajo voi jatkua ja pidän maaseutua luksuksena, on sitä vapaa aikana ja työympäristönä. Eihän tarvitse mennä eteen päin kuin yksi sukupolvi, meidät suuret ikäluokat. Ollaan siinä tilanteessa, että it-taitojen ja valmiuksien osalta ollaan jo tätä päivää ja maaseudun asema infran rakentamisessa ja ylläpidossa tulee korostumaan.
Eihän maaseutu elätä työssä käypiä, työttömiä kuin eläkeläisiäkään, kasvukeskuksiin suunta tällä hetkellä on. Tulee ilmeisesti yhteiskunnalle halvemmaksi ja eihän maaseudulla oikeastaan mitään olekaan. Infran rakentaminen ja ylläpitäminen se vasta kallista onkin. Kelataksi ja koululaiskyyti vielä kulkevat, mutta onhan tämä netti vasta painona, toimii perimmäisessä torpassakin. Oikeastaan mitään muuta ei kaipaakaan, asiat hoituvat.
Toisaalta luulisi muuttovirran menevän toiseen suuntaan. Sitä ei kuitenkaan sovi kieltää, hyvin on hoidettu muuttoliike kasvukeskuksiin. Ei tarvitse pelätä ainakaan lummiutumista, annetaan asunto ja elämiseen rahat tilille. Tarpeen rahat olisivat maaseudullakin ja näyttää ihmiset käyttävän myös hyväkseen. Muuttovirta viikon loppuisin ja lomien aikana menee kyllä päinvastaiseen suuntaan, maaseudulle.
Vielä 70 luvulla työn perään oli lähdettävä, etäisyydet eivät silloin olleet esteenä. Oli lähdettävä, jos aikoi tulla toimeen. Toki työttömyysturvaa maksettiin jo silloin, joka nykymenoon verrattuna oli vastikkeellista. Rakennettiin teitä ja hoidettiin metsiä, mutta rahaa vastikkeettomasti ei jaettu. Tässä suhteessa on menty huonompaan suuntaan, töihin ei tarvitse enää lähteä ja yhteiskunta elättää työttömänsä. Korkeintaan muistat äänestää ja nautit etuuksista.
Tolopainen: Valtaosa ensiharvennuksista tehdään hyvin, olivatpa moottorisahalla tai motolla tehtyjä, mutta sitten on niitä pilalle hakattuja myös. En tarkoita niillä hoidon puutteessa olevia, vaan hyvin hoidettuja, joita niitäkin hakataan pilalle jostain syystä. Voi olla ahneus tmv, ei ainakaan ammattitaidosta voi olla kysymys.
Ei se yläharvennus oikein sovi vielä ensiharvennusmetsään, myöhemmässä kasvuvaiheessa kyllä. Näkee usein pilalle hakattuja ensiharvennus metsiä, runkolukua on riittävästi jopa liikaa, mutta on jatkettu säipäleillä.
Jätkä puhuu metsänomistajien koulutuksesta, jopa kymmenen vuoden koulutusputkesta. Siihen on todellakin tarvetta, tarvetta on monestakin syystä, vastaamaan esim. puukaupan ja logistiikan haasteisiin. Tarvetta on myös metsähoidossa. Näkee usein tuhottuja ensiharvennus metsiä yhtiöiden hakkuun jäljiltä, varsinkin koivikoita. Pitäisi löytyä mo. valmiutta valvomaan edes omia metsiään ja onhan oma toiminen hakkuu, vaikka tappiollinenkin, arvokas kokemus tuhotun metsän rinnalla. Jostain syystä viranomaisten valvonta on vähäistä ja onko korjuu kilpailutettu niin tappiinsa, että on saatava kuutioita, että urakoitsija saa kulunsa maksettua.
Mehtäukon kannattaisi keskittyä tallin takusiin, kun olet päässyt noin hyvään vauhtiin. Laittaa Zetotit kuntoon, että saat puusi mitattua ja ajettua. Neuvoa voi aina kysyä Metsänhoitoyhdistykseltä, siellä ovat valmiita neuvomaan, ja ovatkin osanneet niin hienosti asiasi hoitaa. Tai Tolopaiselta, hän suosittelee maataloutta, kun ei ole itse ehtinyt ajaa.
Oli ihan metsätalouden tulosta. Tottahan myös maatalouden kaluston käytöllä voi olla merkittävä osuus.