Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Metsänhoidon ohjeet ovat suosituksia. Sitä sopii kysyä, tarvitaanko kahta erillistä metsänhoidon menetelmää, jos samassa metsässä voidaan hyödyntää kehityskelpoista alikasvosmetsää, erirakenteista metsää, tehdä yläharvennuksia, jatkaa kierrtoaikaa jne. Minusta nämä eivät ole rinnakkaisia toimempiteitä, vaan päällekkäisiä ja kuuluvat sinne samaan metsään.
Puuki: En tunnista tuosta selostuksestasi jk:ta, en ainakaan sellaista, jota pidän jk metsänä. Sitä itsekin epäilet omasta selostuksestasi.
Jk ei ole jatkuvapeitteistä, aukon kokoa ei ole määritelty, uudistamisessa tarvittaessa käytetään muokkausta ja viljellään jne. Myöskään jk:ta ei ole syytä lähteä perustamaan (lakirajat), kuuluu mieluummin jaksottaiseen metsänhoitoon, kuten siemenpuu ja suojuspuumetsät.
Lähden mieluummin siitä, että syystä tai toisesta on muodostunut poikkeamia jaksottaiseen metsänkasvatukseen tai luonto on järjestänyt edellytykset jk metsän kasvatukselle. Antanut eväät, miksei myös viljelyn jälkeen aloitus kaksijaksoisena, mutta sehän oli jaksottaista metsän kasvatusta.
Menee aikatavalla päällekkäin ja on sikäli arviointia, onko jaksottaista vai jatkuvaa, uudistetaanko vai jatketaanko metsän kasvatusta ja missä vaiheessa uudistetaan?
On totta, että en tunne metsälakia, sen paremmin kuin puukaupan ns. virallisia menettelytapoja. Vaan olen mennyt enemmän kokemuspohjalta, tuskin kuitenkaan lakia rikkoen. Sekin on totta, että on aiheuttanut sekaannusta ja väärin ymmärryksiä, mutta se ei ole ollut tarkoitus. Ei sekään, että olisin kaikesta samaa mieltä.
Ei metsän vajaatuottoisuus ole välttämättä metsän päätepiste. Vaikka ns. ”virallinen” ohje kehottaa uudistamaan. Viljelyn kustannukset ovat huomattavat, niin myös hoidon kustannukset ennen e-harvennusta ja jonka tuotto on sitten vähäinen.
Jatkokasvattamalla, jos edellytykset ovat olemassa, mainitut kustannukset voidaan ohittaa ja saadaan metsälle tuotto, joka on aivan muuta, kuin eh. tuotto ja se tulee ilman viljelyn ja hoidon kustannuksia.
On myös totta, että jk on uudistettava ja se tulee useinmiten avovaiheen viljelyn tai kylvön kautta. Mutta myös metsään voi muodostua tai olla jo valmiina, kehityskelpoinen taimisto tai nuori metsä. Totta on myös kiertoajan jatkaminen ja ylispuuhakkuut.
Kuka sen sanoo, mitä kaikkea lopulta on, kun samoja hoitomuotoja käytetään molemmissa, jatkuvassa ja jaksollisessa ja ovat siinä mielessä päällekkäisiä. Niin on myös metsänhoidon eriyttäminen.
Tricolla olisi nyt käyttöä, ennemmin kuin noilla metsänhoidon valinnoilla. Sillä hirvillä on parhaillaan menossa herkutteluajat aukossa. Hyvin näyttää kelpaavan horsmat suolaheinät ja koivuntaimet. Heinä ja vatunvarret eivät niinkään kelpaa. Torjunta voi olla jo vähän myöhässä, käännytään jo syksylle ja paras herkutteluaika alkaa olla ohitse. Heräsin vähän myöhässä, mutta yksi Trico-paketti tuli tupsuteltua kahden aukon reunapuihin.
Jees, en ottanut suositusta vastaan, vaan metsä jäi edelleen kasvatettavaksi. Vajaatuottoisuuden perusteella olisi kyllä pitänyt uudistaa, mutta 15 v. kuluttua saa hyvän tukkitilin, ilman merkittäviä kustannuksia.
Jaksottainen olisi eh-vaiheessa ja nykyisellä kemeratuella, joiden tuotto jää niukaksi ja on ylimenokauden viljelyn ja hoidon kustannukset rasitteena.
Tuotoissa voi olla huomattavan suuria eroja, kannattaako aina sen paremman vaihtoehdon puolesta kampanjoida?
Timppa: Tarkoitan jaksollista metsää, joka syystä tai toisesta on muodostunut vajaatuottoiseksi. En kuitenkaan yleistä tällä teidän metsänhoitoanne, joilla jaksollinen on hyvässä hoidossa. Vaan metsään jolla on jk potentiaalia. Ostopalstoilla näitä on tullut ja suositus on ollut uudistaminen. En ole siihen kuitenkaan suostunut, eli ottanut pientä puukauppatiliä ja uudistamisen kustannuksia kontolleni. Ovat jääneet edelleen kasvatettavaksi ja tuottamaan, joka on täysin rinnastettavissa jaksollisen tuottoon ja tässä tapauksessa menetetyltä ajalta.
Tuohon ensimmäiseen kysymykseen: Kysymys on talousmetsästä ei luonnontilaisesta metsästä. Eihän harsinta tarkoita luonnontilaisia metsiä ei myöskään metsiä, joilla ei ole taloudellista merkitystä. Jk metsät ovat talousmetsiä sen varsinaisessa merkityksessä.
Kyllä alikasvosta voi hyödyntää ja muutenkin metsän rakennetta käyttää hyväksi, eli venyttää kiertoaikaa. Eihän metsän jaksollisesta rakenteessa poikkeaminen tarkoita sitä, että on raivattava ja on avohakattava ja on uudistettava, kehityskelpoista metsää. Jatkuvuuden suhteen olen samaa mieltä, on uudistettava ja menee avovaiheen kautta.
