Käyttäjän jpjulku kirjoittamat vastaukset
-
Jokaisella olkoon oikeus hoitaa metsiään tai jättää hoitamatta. On esitetty mielipiteitä, että yhteiskunnan pitäisi jotenkin tukea / painostaa hoitamattomien metsien siirtymistä aktiivimetsänomistajien omistukseen. Tämä voi olla aika vaikea rasti.
Suorittavan näkemykseen en usko. Hoitamattomien metsien taustalla on jotain aivan muuta kuin tukieurojen tavoittelu. ”Metsät eivät kasva entiseen malliin”. Käsittääkseni Suomessa on puuta nyt enemmän kuin koskaan ja puuvaranto lisääntyy koko ajan.
Muistaakseni hakkuutähteillä on yllättävän iso osuus puunpoltossa.
Kukaan ei varmaan tieten tahtoen kasvata talousmetsää energiapuuasennossa. Mutta kun teidän varsia katsoo, kyllä potentiaalista energiapuumetsää on paljon. Näiden kohteiden kääntäminen ainespuumetsäksi on yhteiskunnallisesti aika paljon isompi kysymys kuin moni tälläkin palstalla käsitelty topicci.
No esimerkiksi Jyväskylässä kaksi sähkökattilaa ja lämpöakku olivat budjetiltaan € 70 miljoonaa ja perinteinen 50 % kustannusylitys siihen päälle. Kaikki on tietenkin suhteellista. Itse suhteutan tätä muun muassa siihen, että tarvittava lämmöntuotantokapasiteetti oli olemassa jo ennen tätä investointiakin.
Erikoispuut, mukaan lukien lehtikuusi kannattaa unohtaa jos kyse on talousmetsästä. Harrastelumielessä voi sitten kokeilla mitä vaan. Ehkä uudistamisalalla voisi myös hieman tarkentaa miten paha tuo juurikääpätilanne on ollut. Kantojahan on myös mahdollista nostaa. Itse ehkä yrittäisin etsiä kohtia, jossa juurikääpää ei ole ollut ja laittaa niihin kuusta. Loput sitten mäntyä ja koivua. Koivun voi antaa tulla myöhemmin luontaisesti. Ja mitä maaperään tulee, savimaatakin on paljon erilaista. Savikerroksen paksuus vaihtelee sekä myöskin pitoisuus kussakin kerroksessa.
Kuluva vuosi ollut toistaiseksi säiltään ja lämpöenergiankulutukseltaan aika erilainen kuin 2025. Fossiilisilla tuotettiin vielä 2025 enemmän kaukolämpöä kuin sähkökattiloilla. Fossiilisista pitäisi päästä kokonaan eroon, se on selvä. Mutta energiapuulla varmaan on jatkossakin paikkansa. Voisi ajatella, että sähkökattilavouhotus olisi vähän jäähtynyt alkuvuonna. Kun rakennetaan valtavan kallis sähkökattilalaitos ja viereen valtavan kallis lämpöakku, ja näitä sitten lataillaan lähes euron pörssisähköllä, niin tulee siinä kaukolämmölle hintaa. No, toivottavasti nämä lämpöakut antavat ajallista puskuria sen verran, ettei niitä tarvitse latailla vaikka korkean sähkönhinnan jakso kestäisi pidempäänkin. Mutta on tämä alkuvuosi varmaan muistuttanut realiteeteista, mitä sähköllä lämmittäminen voi pahimmillaan olla. Jotenkin myös tuntuu unohtuvan, miten massiivisia projekteja nämä kaukolämmöntuotannon sähköistämisharjoitukset ovat kaikkine kustannuksineen ja myös ympäristövaikutuksineen. Etenkin kun vertaa siihen, että polttamiseen perustuva infra on jo olemassa.
En usko että kuvan mänty on minkään eläimen vikuuttama. Paksuja oksia on kahdessa oksakerrassa. Jos on jalostettu taimi, tuskin tulee ongelmia oksaisuuslaadussa, ellei nyt ihan pihapuuasennossa kasva.
Mäntyä käsittääkseni voi istuttaa kuusenjuurikäävän vaivaamalle alalle, eri sienilajista kuitenkin kyse. Sitä vastoin männynjuurikääpä voi joskus tarttua myös kuuseen.
