Käyttäjän jpjulku kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 488)
  • jpjulku jpjulku

    Heidän tuotteessaan on jotain haihtumista estävää ainetta: ”Lannoite rakeet on käsitelty ureaasi-inhibiittorilla, joka vähentää ja hidastaa typen haihtumista ammoniakiksi”. Tuotetiedoissa ”ureaasinestoaine NBPT ja NPPT”.

    jpjulku jpjulku

    Forest Vital muuten toi maahan muutama vuosi sitten RautaPK lannoitetta. Käsittääkseni he teettivät lannoitteen puolalaisella Luvenalla. Ilmeisesti tämä oli mahdollista sen vuoksi, kun Yaran patentti oli rauennut 2015, eli samaan aikaan kun Yara myös lopetti kyseisen lannoitteen valmistuksen. Myös MHY:t markkinoivat ja välittivät tuotetta. Nyt tuotetta ei näyttäisi olevan enää Forest Vitalin nettisivuilla, mutta Luvenan sivuilta löytyy PK-lannoite https://nawozy.pl/wszystkie-produkty/nawoz-ekologiczny-0-8-18/

    Forest Vitalilla on puolestaan uusi typpilannoite https://forestvital.com/metsaurea-by-forestvital/

    jpjulku jpjulku

    Terveyslannoitus ja kasvatuslannoitus ovat luonteeltaan kaksi eri asiaa. Boorinpuute on ”pakko” hoitaa lannoittamalla, siinä ei hirveästi harkinnanarvoista ole. Ja metkaakinhan siihen saa. Kasvatuslannoitus sitten asia erikseen.

     

    jpjulku jpjulku

    Pitäisi kerätä joku kimppa ja tilata Puolasta kontillinen halvempia lannoitteita. Yaran monopoli pitää hinnat kovina.

    jpjulku jpjulku

    Hienoa! Mikä lie tilanne SSAB:n Raahen tehtaalla ja Outokummun Tornion terästehtaalla? Ne kai ovat Suomen suurimmat sähkön käyttäjät uuneineen. Noissa on tietysti se vähän haastava puoli, että mitä jos SSAB päättää sulkea vaikka Hämeenlinnan tehtaansa. Mikään kun ei ole ikuista.

    jpjulku jpjulku

    Pihkatappi, pätee vähän kaikkeen taloudelliseen toimintaan. Mittakaavaa pitää olla.

    jpjulku jpjulku

    Vähän erikoisilta nuo Sahalan maat näyttävät ilmakuvistakin. Minulle heidän harjoittama tehometsätalous on erittäin fine muuta kuin ehkä ojitustekniikoiden osalta. Aika massiiviset kosteikkoalueet on ojitettu suoraan vesistöön. Onhan siitä vuosien saatossa muro poikineen uinut vesistöön, keskellä hienointa Rautalammin reittiä. Sekin on tietysti ollut aikakautensa tapa, vaikea lähteä siksi erityisesti kritisoimaan.

    jpjulku jpjulku

    Jos käytät glyfoa, miksi pitäisi mätästää?

    jpjulku jpjulku

    Esimerkiksi Krypt 540:ssä on glyfosaattia se 540 g/l, ja siinä on jo kiinnitteet valmiina. 15 litran tönikkä kustantaa 145 € ALV 0. Käyttömääräsuositus on enintään 4l/ha, mitä määrää kohden 100-200 l vettä. Levityksen ajankohdalla ja sääolosuhteilla on väliä. Kerran myös sain paikalliselta maajussilta esitelmän, miten käytetyllä ruiskulla ja sen synnyttämällä pisaratyypilläkin on iso merkitys tehoon. Itselle tulee mieleen, että jos rikkojen rakenne on sellainen, että kasvustossa päällimmäisenä on isolehtistä ja etukasvuista rikkaa ja alla pienempää tai myöhempään nousevaa lajia, niin ruiskutus voi kohdistua lähinnä siihen etukasvuiseen. Tällöin voisi niittämällä tasata tilanteen ennen ruiskutusta. Voi olla myös pelkkää hifistelyä.

    jpjulku jpjulku

    Millaisia kokemuksia palstalaisilla on mistäkin paikasta hankituilla koivuntaimilla? Koivuntaimet taitavat olla havupuita selvästi kalliimpia. En ole koskaan ostanut tai istuttanut koivua. Kuusen ja männyn taimet kasvatan pääosin itse, mutta koivulla olen tehnyt joskus vaan kokeilun ja muistikuvieni mukaan laji oli vaikeampi. Itävyys koivun siemenellä on muistaakseni vain 30 % luokkaa. Minkä kokoisissa paakuissa kesäkoivut ovat? Oletteko merkanneet arvokkaat istutustaimet etteivät sekoitu luonnontaimiin? Ehkäpä tulevana kesänä tulee istutettua ensimmäisen koivut, kun tulevaisuus koivulla näyttää kai paremmalta kuin aikoihin. Koskisen Oyj ja Riga Wood ainakin näyttävät tekevät koivuvanerilla hyvää tulosta.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 488)