Käyttäjän juha.m.leppanen kirjoittamat vastaukset
-
Lähden siitä oletuksesta, että henkilöiden A, B, C ja D lisäksi tähän ei liity muita henkilöitä.
Metsätilan omistajaksi voi tulla ihan hyvin yksin henkilö A, tai yhdessä henkilöt A ja C. Tämä riippuu ihan siitä, miten lopullinen ositus- ja perinnönjako henkilön C ja henkilön D kuolinpesän välillä toteutetaan. Lopullisessa osituksessa ja perinnönjaossa huomioidaan jo aiemmin tehdyt osittaiset ositukset ja mahdolliset osittaiset perinnönjaot. Mikäli tämän päivän tilateessa henkilön C ja henkilön D kuolinpesän varat on mahdollista jakaa jako-osuuksittain tasan niin, että henkilön D kuolinpesä (henkilö A) saa koko henkilön C osuuden metsätilasta ja henkilö C vastaavasti kaiken muun omaisuuden, niin silloin metsätilan tulee omistamaan yksin henkilö A. Muussa tapauksessa metsätilan tulevat omistamaan yhdessä henkilöt A ja C.
Onneksi meistä jokainen saa uskoa ihan niihin uskomuksiin mihin kukin itse haluaa. Minä en vaadi ketään noudattamaan omaa esimerkkiäni metsätalouden harjoittamisessa, tai koeta saada ketään uskomaan jonkin asian olevan toista parempi. Tähänkin keskusteluun liittämäni korkolaskuesimerkki osoittaa faktan tavoin, miten sijoitetun pääoman korkoa korolle ilmiö tuottaa. En koeta pakottaa, enkä edes kehota, ketään tekemään metsissään avohakkuita ja sen jälkeen sijoittamaan rahojaan yhtään mihinkään. Jokainen tehköön kuten haluaa. Mutta sadut, kertomukset ja faktojen pakoilu kertomalla tarinoita ja verhoamalla asia jonninjoutavien horinoiden taakse, eivät kuulu vakavastiotettavaan faktoihin perustuvaan keskusteluun. Minä en horinoihin jaksa kommentoida, kuten ei lukemani perusteella jaksa enää kovin moni muukaan tälle foorumille aktiivisestikaan osallistuva kirjoittaja. Jatkuva kasvatus on paikallaan, mikäli metsänkasvattaja niin haluaa metsiään kasvattaa, mutta tosiasioiden vääristely on syytä jättää pois. Tämä oli viimeinen kommenttini tähän ketjuun.
Pääoman tuotolla ja keskinopeudella ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Jos pääoman tuotosta (metsän kasvu ja hakkuutulojen tuotto) jättää toisen huomiotta, kuten joillain vaikuttaa olevan tapana tehdä, tulos saattaa tosiaan näyttää jaksollisen metsän kasvatuksen osalta omaan agendaan sopivalta.
Olen samaa mieltä. On ihmeellistä millaisen tuoton korkoa korolle ilmiö antaa sijoitetulle pääomalle, vaikka korkoprosenttina olisi 4 %. Korostan sitä, että metsissä ja metsänhoidossa ja metsänkasvatuksessa on monta muutakin asiaa, jotka kenenkin valintoihin vaikuttavat ja mitä itse kukin rahoillaan tekee. Kuitenkin jos ihan vaan pääoman tuotosta puhutaan, niin puustoon sitoutuneen pääoman irrottaminen ja panostaminen vaihtoehtoiseen sijoituskohteeseen samalla, kun hakatulla alalle perustettu uusi metsä lähtee kasvamaan kohti päätehakkuuta, tuottaa erittäin hyvän rahallisen lopputuloksen normaalin jaksollisen metsän kiertoajan puitteissa.
Keskustelussa olisi hyvä koettaa pysyä asiassa. Minun kommenteissani ei ole kyse keskinopeuksista, tai siitä, mitä itse kukin rahoillaan tekee, vaan siitä miten kaksi eri metsänkasvatustapaa vertautuvat toisiinsa, kun asiaa tarkastellaan pääoman tuoton näkökulmasta. Tai näitä näkökulmia olen ainakin itse koettanut kommenteissani pitää yllä. Mikäli kahta eri metsänkasvatusmenetelmää vertaillaan muiden tekijöiden osalta, niin se on sitten oma asiansa.
Jaksollisessa kasvatuksessa pääoman tuotto tulee siitä, kun puut kasvatetaan mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti uudestaan päätehakkuuvaiheeseen. Laskuharjoituksessanikin kirjoitin, että harvennuksista saatavat hakkutulot näyttelevät itse pääoman tuotossa vain pientä sivuroolia. Varsinainen tuotto realisoidaan sitten uudistushakkuussa ja kerralla enemmän. Sitten taas laitetaan ylijääneet rahat tuottamaan muuhun kohteeseen ja jatketaan metsän kasvatusta kohti päätehakkuuta… jne jne jne…
Laskelmassa on jatkuvan kasvatuksen hakkuiden osalta on otettu ihan samalla tavalla huomioon hakkuutulojen vaihtoehtoiseen kohteeseen sijoittamisesta saatavat tuotto. Itse metsän tuottohan kerätään hakkuussa pois aina esimerkiksi 14 vuoden välein, kun tehdään hakkuu. Jatkuvan kasvatuksen metsähän on optimaalisesti ajateltuna jatkuvasti pyörivä sampo, josta käydään tasaisin väliajoin (esim 14 vuotta) korjaamassa puita ja saadaan tuloja ilman kuluja. Metsähän ei silloin käytännössä kasva samalla tavalla koko ajan kohti suurempaa puustopääomaa ja sitä kautta suurempaa rahallista pääomaa, kuin jaksollisen kasvatuksen metsä. Mikäli näin olisi, jatkuvan kasvatuksen metsät kasvaisivat vain koko ajan suuremmiksi ja suuremmiksi, kunnes ne lopulta täyttäisivät joka ikisen nelilömetrin maapallolta… näin kärjistetysti esitettynä.
Sivulla 1750 laittamassani korkolaskuesimerkissä kustannukset oli otettu huomioon laskelmissa ja se on tekstissä kerrottukin. En niitä erikseen merkinnyt lukuina näkyviin, mutta laitan ne tähän. Uudistamiskustannuksena on käytetty 1000 €/ ha ja jokaisen kolmen raivauskerran (varhaisperkaus, taimikonkoito, ennakkoraivaus) kustannuksena on käytetty 400 € per hehtaari. Nämä kukin kustannus on vähennetty pääomasta sillä hetkellä, kun kustannus realisoituu.
